Kissakorttien kokoelmasta: 53 / From Cat Card Collection: 53

Katja Mesikämmenen (s. 1968) Harlekiini-kissa on ekspressiiivinen, mutta samalla naivistisen hyväntuulinen maalaus. Raitainen kissa on kallistanut hiukan keimailevasti päätään. Suu on maireassa hymyssä, mutta silmät ovat raukeat. Onko kissa vanha, väsynyt vai pikkuhiprakassa? Harlekiini-hattu sopii juuri korvien väliin. Alkuperäinen työ on esillä tämän kesän Naivistit Iittalassa-näyttelyssä.  

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********
Katja Mesikämmen (b. 1968) has painted this expressive but at the same time naïvely cheerful Harlequin cat.The stripy cat has coquettishly tilted it´s head. The mouth is smiling affectedly, but the eyes are drowsy. Is the cat old, tired or a bit tipsy. The harlequin hat fits just between the ears. The original painting can be seen in this summer´s Naîve Artists in Iittala exhibition.

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

GÖSTA - NÄYTTELY / EXHIBITION

Jani Leinonen

"SuperPop - Suomalaista ja kansainvälistä pop-taidetta ennen ja nyt" on Timo Valjakan kokoama taidenäyttely Suomen uusimmassa taidemuseossa Gösta-paviljongissa Mäntässä. Latomainen puurakennus avattiin tänä kesänä Gösta Serlachiuksen kartanon viereen. Kartano sisältää entiseen tapaan G.A.Serlachiuksen sahan perustajan kokoamat suomalaisen taiteen klassikot. Gösta-paviljongissa järjestetään vaihtelevia taidenäyttelyjä. Ihan hämmästyttävä tämä museokeskittymä kyllä on Mäntässä, keskellä vehmasta ja harvaanasuttua maatalousmaisemaa.
SuperPop on riemastuttava ja yllättävän hauska näyttely huolimatta siitä, että ensimmäiseksi siellä törmää pääkalloihin, sekä Damien Hirstin (s. 1965) että suositun suomalaisen Jiri Gellerin (s. 1970). Hienoa on, että näyttelyssä on mukana monia jo melkein unohtuneita suomalaisia 1960-luvulla silloista menoa kritisoineiden taiteilijoiden

Paul Osipow & Damien Hirst

töihin: Paul Osipow (s. 1939), Leo Lindsten (s. 1943), Raimo Reinikainen (s. 1939). Nykymenoa taas kritisoi Jani Leinonen (s. 1978) mainostekstejä ja logoja manipuloimalla. Hän sai vuonna 2012 sakot varastettuaan ja tuhottuaan Ronald MacDonald-patsaan mäkkäristä. Kotimaisten pop-taiteiljoiden rinnalla näyttelyssä on edustava kokoelma Andy Warholin, Roy Lichtensteinin ja Jasper Johnsin töitä. Näitä on harvemmin nähty, sillä ne on saatu suomalaisista yksityiskokoelmista. 

Jiri Geller

"SuperPop - Finnish and International Pop Art Then and Now" is name of an art exhibition curated by Timo Valjakka in the newest art museum in Finland, Gösta pavilion in Mänttä. This barn-like wooden building opened this summer beside Gösta Serlachius`s mansion, which houses as before the art collection of Finnish classic paintings compiled by the founder of G.A. Serlachius´s paper factory. Gösta Pavilion will be the place for changing exhibitions. I have to say that it´s quite surprising to see this cluster of museums in Mänttä, in the middle of verdant and sparsely populated countryside.
SuperPop is an exhilarating and amazingly funny exhibition despite the fact that you stumble at first at the skulls, both Damien Hirst´s (b. 1965) and very popular Finnish Jiri Geller´s (b. 1970). It´s fine, that in the exhibition there are many already almost forgotten Finnish artists, who criticized the life in the 1960`s: Paul Osipow (b. 1939), Leo Lindsten (b. 1943), Raimo Reinikainen (b. 1939). Modern life again is criticized by Jani Leinonen (b. 1978), who manipulates logos and advertisements. He was fined in 2012 after stealing and destroying the statue of Ronald

Leo Lindsten

MacDonald from a burger joint. Beside the Finnish pop artists there a fine collection of works by Andy Warhol, Roy Lichtenstein and jasper Johns. These are rarely seen because they have been obtained from private Finnish collections.

Jiri Geller

MAIKKA & MAIJA

Koulukaverini siskokset Maikki ja Maija suostuivat aikoinaan olemaan malleina tähän isohkoon kaksoismuotokuvaan. Tämä öljyvärityö on tainnut kadota aikojen kuluessa, vain valokuva on jäljellä.

My school friends sisters Maikki and Maija agreed at a time to pose for this quite big double portrait. This oil painting might have been lost over the time, only a photograph remains.

Kissakorttien kokoelmasta: 52 / From Cat Card Collection: 52

Louise Vocen piirtämän kissakortin nimi on Seal Me (Sulje minut). Ja kortissa kirjekuoresta kurkkiva kissa vielä pyytää: Sulje minut suudelmalla. Mutta uskaltaisiko tätä kissaa suudella, eläinhän näyttää melkein isolta rumalta rotalta. Louisa Voce on englantilainen lastenkirjailija ja kirjankuvittaja, ja hänen hahmonsa ovat yleensä aika paljon lempeämpiä kuin tässä vuonna 1983 ostetussa kortissa.

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********
Louise Voce has drawn this cat card named Seal me. And on the card the cat peeking from the envelope still pleading: Seal me with a kiss. But would you dare to kiss this cat, it almost looks like a big ugly rat. Louise Voce is English author and illustrator of children´s books, and her characters are usually a lot more gentle than in this in 1983 bought card.

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

MOOTTORIPYÖRÄILEVÄ KISSA / CAT MOTORCYCLING

Tein tämän linoleikkauksen moottoripyöräilevästä kissasta "tilauksesta" hyvän ystäväni miehen, Karin syntymäpäivälahjaksi. Tietenkin kuvan pohjana on valokuva. Pyörä yrittää jäljitellä oikeaa Suzuki-moottoripyörää, mutta kissa on mielikuvitusta. Moottoripyörän kumirenkaita oli erityisesti kiva tehdä.

I made this linocut of a motorcycling cat "to order" as a birthday present for my good friend´s husband Kari. Of course, the model for the motorcycle is from a photograph. The cycle is trying to emulate a real Suzuki motorcycle, but the cat is from my imagination. The rubber wheels of the motorcycle were very nice to carve.

AMI HAUHIO - NÄYTTELY / EXHIBITION

Ami Hauhio (1912-1955) teki lyhyen elämänsä aikana lukemattoman määrän kuvituksia, mainoksia, kirjankansia ja sarjakuvia. Osa hänen tuotannostaan on nähtävillä TR1 Taidehallin pohjakerroksessa. Varsinkin seikkailukirjojen, science fictionin ja Villi Länsi -aiheisten kirjojen kannet ja sarjakuvat ovat mielikuvituksellisia. Hän teki myös jotenkin hellyyttäviä kuvituksia romanttisiinkin opuksiin ja satukirjoihin. Hauhio kunnostautui jopa logojen ja liikemerkkien tekijänä. Hän ilmeisesti piirsi aina vapaa-ajallaan, sillä hän oli myös päivätöissä. 
Näyttelyn on koonnut tamperelainen Timo Kokkila, itsekin sarjakuvan tekijä, Peräsmiehen piirtäjä ja erinomaisen Ami Hauhion tuotannolle omistetun blogin ylläpitäjä.

Ami Hauhio (1012-1955) made during his short life a countless number of illustrations, advertisements, book covers, and cartoons. Part of his works is now in the basement of TR1 Art Museum in Tampere. Especially the book covers and comic strips of adventure stories, science fiction and the Wild West are imaginative. He even made somehow naive book covers to romantic novels and storybooks. Hauhio excelled even as a maker of logos. He seemed to be drawing and designing all his spare time, because he had also a daytime job.
The exhibition has been put together by Timo Kokkila from Tampere, himself a cartoonist, drawer of Peräsmies comic strip, and maintainer of a blog dedicated to Ami Hauhio´s production and work.

Timo Kokkila

MARJA PIRILÄ - NÄYTTELY / EXHIBITION

Marja Pirilän (s. 1957) isokokoisia valokuvia on ainakin sata hänen retrospektiivisessä näyttelyssään "Carried by Light" Tampereen TR1 Taidehallissa kahdessa kerroksessa. Näyttely on kaunis, meditatiivinen, seesteinen ja osaksi värikäskin. Alakerroksen täyttävät camera obscura-tekniikalla tehdyt työt, jotka ovat keskeisin idea koko näyttelyssä. Kuvissa huoneiden seinille projisoituu ulkona oleva maisema. Taivaan valo, puiden varjot ja tunnelma siirtyvät suljettuun huoneeseen. Huoneessa voi olla ihmisiä ikäänkuin haaveilemassa (pitkän valotusajan takia heidän on pysyttävä liikkumatta). Milavida-sarjassa vanhan palatsin tyhjien huoneiden seinille heijastuvat puut tuntuvat liikkuvan ja kuiskailevan, ovien takaa pilkistää salaperäinen valo. Näyttelyn parvella voi ihastella Herbarium-sarjan värikkäitä ja herkkiä kuvia kasveista. Hauska on kokeilla camera obscura-ilmiötä erilaisissa tätä tekniikkaa käyttävissä esineissä kuten ämpäreissä, joita Marja Pirilä ja Petri Nuutinen ovat yhdessä rakentaneet. 

Marja Pirilä (b. 1957) has at least a hundred of her large photographs in her retrospective exhibition "Carried by Light" on two floors in TR1 Art Hall in Tampere. The exhibition is beautiful, meditative, serene and partly even colourful. Downstairs is full works made by the camera obscura technique, which is the key idea of the exhibition. In these photographs the outside scene has been projected on the walls on a room. The light of the sky, shadows of the trees and the whole ambiance has been transmitted to he closed room. People in the rooms seem to be dreaming (because of the long shutter time they have to stay motionless). In the Milavida-series the trees reflecting on the walls of the empty rooms seem to move and whisper, a mysterious light is peeping from behind the doors. On the mezzanine you can admire the colourful and gentle photos of flowers and plants from the series Herbarium. It´s fun to try out camera obscura effect in different objects using this technique, like in several water buckets. Marja Pirilä and Petri Nuutinen have made these objects together.

Näyttelystä on saatavilla erinomainen, kaunis kirja: Marja Pirilä: Carried by Light", kustantanut Musta taide, 2014, 252 sivua.

From this exhibition has been published a very beautiful book: Marja Pirilä: Carried by Light, Musta taide, 2014, 252 pages.

KIssakorttien kokoelmasta: 51 / From Cat Card Collection: 51

Kissat viihtyvät kirjakaupoissa. Suunnilleen tämän kortin ilmestymisaikoina, vuonna1987, pelästyin Lontoossa yhdessä   Camden Townin kirjakaupassa nukkuvaa kissaa, jota en ensin ollut huomannut lainnkaan, kun otin käsiini kirjaa juuri kissan vierestä, ja se heräsi. Tämä kissa ainakin vartioi kauppansa kirjoja. Kuvan on ottanut Mitchell Simon ja kuvan nimi on The Gotham Book cat.

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********
Cats feel at home in book stores. At the time of the publishing of this cat card in 1987 I was scared by a cat in a book shop in Camden Town, London, when I didn't notice a sleeping cat reaching a book just beside the cat and it woke. This cat at least is guarding the books of it´s book shop. The photograph was taken by Mitchell Simon and it´s  called The Gotham Book Cat.

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

TAITEILIJATOVERUUTTA -NÄYTTELY / FELLOWSHIP OF ARTISTS - EXHIBITION

Hämeenlinnan taidemuseossa on mielenkiintoinen näyttely. "Taiteilijatoveruutta" kuvailee neljän naistaiteilijan ystävyyttä ja työskentelyä yhdessä viime vuosisadan lopulla. Taiteilijat ovat Helene Schjerfbeck (1862-1946), Ada Thilén (1852-1933), Helena Westermarck (1857-1938) ja Maria Wiik (1853-1928). Näyttely tuo hyvin esille sen, miten taloudellisista ja asenteellisista esteistä huolimatta nämäkin naiset opiskelivat sinnikkäästi taidetta, matkustivat ulkomaille ja maalasivat yhdessä ja erikseen. Näyttelyn teokset eivät ehkä ole sitä, mitä odotin. Esillä on iso määrä muoto- ja laatukuvia sekä luonnoksia. Sen näyttely kuitenkin todistaa, että vain yksi taiteilija tässä joukossa kehitti täysin oman persoonallisen tyylinsä - Helene Schjerfbeck. Valitettavasti näyttelyssä on vain muutama Schjerfbeckin loppukauden töistä. Muut naiset jäivät alku-uransa tasolle ja yksi (Helena Westermarck) keskittyi enemmän kirjoittamiseen ja naisasialiikkeeseen. Hauska oli nähdä, miten samasta kukka-asetelmasta eri taiteilijat tekivät omanlaisensa hiukan erilaiset versiot. Minusta näyttelyn paras teos oli ehdottomasti Maria Wiikin "Makaava kissa Mosse".

Helene Schjerfbeck

An interesting exhibition "Fellowship of Artists" in Hämeenlinna Art Museum describes the camaraderie, friendship and working together of four female artists at the end of the 1800`s. The artists are: Helene Schjerfbeck (1862-1946), Ada Thilén (1852-1933), Helena Westermarck (1857-1938) ja Maria Wiik (1953-1928). The exhibition brings finely forward how these women studied eagerly, traveled abroad and painted despite of the economical and prejudiced obstacles. The paintings in this exhibition were perhaps not quite what I expected. There was a lot of portraits, period pictures and sketches. At least one thing this exhibition makes evident, and that is the thing that only one of these artists developed her own personal style:  Helene Schjerfbeck. Unfortunately, there is only a few of Schjerfbecks works from her later career. The other women stayed at the level of their early career and one of them (Helena Westermarck) focused on her writing career and feminism. It was fun to see, how the artists made a little bit different versions of the same flower arrangement. I think that the best painting in this exhibition was definitely Maria Wiiks "Mosse the Lying Cat".

Maria Wiik

NAIVISTIT IITTALASSA KESÄLLÄ 2014, OSA 2 / NAÏVE ART IN IITTALA, SUMMER 2014, PART TWO

Raija Nokkala: Hyvä fisu / Good Fish

Kun Naivistit Iittalassa 2014 kesänäyttelyssä kipuaa kapeat puuportaat ylös toiseen kerrokseen, jatkuvat upeiden naistaiteilijoiden maalaukset. Seija Levannon (s. 1960) aiheissa on paljon kirjoja, tarinoita ja kirjastoaiheita, kuten hieno Tarinatalo. Värit ovat pehmeitä ja tummia. Raija Nokkalan (s. 1956) töissä ovat minua ennenkin ihastuttaneet itse tehdyt upeat ja mielikuvitukselliset kehykset. No, ovathan itse kuvatkin hyväntuulisia, kuten Hyvä fisu. Marit Björnegranin (s. 1952) töissä on edelleen pikkutarkkoja taloja, ja erityisesti talviaiheet ovat kauniita. Katja Mesikämmenen (s. 1968) kollaaseissa on jotain samaa keveyttä ja iloisuutta.  Anna-Liisa Hakkaraisen (s. 1946) isossa Taikuri-maalauksessa on upeat, mystiset värit. Listaa voi jatkaa ja lepuuttaa silmiään Asta Pulkkisen (s. 1947), Talvikki Lusan (s. 1952)  ja Lea Pihkalan (s. 1936) töissä. Yläkerrassa ovat myös näyttelyn espanjalaiset vieraat, joista

Seija Levanto: Tarinatalo /
House of Stories

loistava on Amalia Fernández de Córdoban maalaus Markkinat Madeiralla, satoja erilaisia hedelmiä ja kasviksia lintuperspektiivistä nähtynä. Aimo Katajaisen (s. 1948) akryylitöiden persoonallinen, pikkutarkka maalausjälki on ihastuttava, jotenkin unenomainen. Hänen aiheensa ovat naivistille tyypillisiä: tukkimetsää, perunankuorijoita, traktoreita ja pellejä, joista erityisesti kauppa-auto jäi mieleen. Yksityiskohtia ja ihmisten puuhia voi tutkia pitkään. Mieleen tulevat tietenkin myös Esko Kivijärven (s. 1955) maalaisaiheet, kyläkaupat ja huutokaupat. Onhan naivistien joukossa miehiäkin, ja tässä näyttelyssäkin iso joukko: Matti Laine, Esko Koivukari (s. 1941), Sergei Arhipov (s. 1956), Jeroma Tabell (s. 1948), Kauko Lehtonen, Pertti Ylinen (s. 1947). Miehille tuntuu huumori olevan luontevampaa, on hupsuja rakastuneita, lemmensairaita, alastomia pulleita uimareita, nimet kertovat kuvan tarinaa humoristisesti ja usein hymyillen itselleenkin.

Anna-Liisa Hakkarainen: Taikuri/
Magician

When you in Naïve Artists in Iittala exhibition climb the narrow wooden stairs to the second floor, you can still admire the paintings of the gorgeous women. Seija Levanto`s (b. 1960) subjects are often books, stories and libraries, like a fine painting House of Stories.The colours are soft and dark. In Raija Nokkala´s (b. 1956) works I have also earlier admired the self-made funky and fanciful frames. Well, also the pictures are cheerful, like Good Fish. Marit Björnegran´s (b. 1952) paintings are still full of details and old houses, especially the winter themes are beautiful. In Katja Mesikämmen´s (b. 1968) collages there is a similar ethereal and cheerful feeling. Anna-Liisa Hakkarainen´s (b. 1946) big Magician painting has sumptuous, mystical colours. I can continue to list and you can rest your eyes in the works of Asta Pulkkinen (b. 1947), Talvikki Lusa (b. 1952) and Lea Pihkala (b. 1936). Upstairs there are also the works of Spanish guests. I fancied Amalia Fernández de Córdoban`s colourful painting Market in Madeira, hundreds of different fruits and vegetables seen from the bird´s-eye view. Aimo Katajainen`s (b. 1948) meticulous and personal acryl paintings are

Aimo Katajainen: Kauppa-auto / Mobile Shop

delicious, somehow dreamlike. His subjects are typical for a naivist: timber forest, potato pealing, tractors and clowns, I remember especially the painting of a mobile shop. You can study the details and people´s doings for hours. Naturally, Esko Kivijärvi´s (b. 1955) paintings of rural scenes, auctions and village shops come also to your mind. Still, there are also a lot of men among the naïve artists: Matti Laine, Esko Koivukari (b. 1941), Sergei Arhipov (b. 1956), Jeroma Tabell (b. 1948), Kauko Lehtonen, Pertti Ylinen (b. 1947). Humorous subjects seem to be more natural to men, there are fools in love, lovesick, naked plump swimmers, names often tell the humorous story of the painting, and the men often smile even to themselves.

Marit Björnegran

Amalia Fernàndez de Còrdoba: Markkinat madeiralla /
Market in Madeira

NAIVISTIT IITTALASSA KESÄLLÄ 2014, OSA 1 / NAÏVE ARTISTS IN IITTALA, SUMMER 2014, PART ONE

Mia Bergqvist: Aamuyö savannilla / Dawn on the Savannah

Tämän kesän jo 26. Naivistit Iittalassa - taidenäyttely on iso, mukana on 45 taiteilijan yli 600 työtä. Näyttely on vanhan puukoulun kahdessa kerroksessa, laitankin nyt vaikutelmiani kahdessa osassa: ensin alakerrasta.

Alakerran täyttävät vahvat naiset. Mia Bergqvistin (s. 1974) eläin- ja viidakkoaiheet ovat aina kiehtoneet. Nyt mukana on myös suurikokoinen Aamuyö savannilla. Kati Mikolan (s.1961) karhut, jänikset ja ketut jatkavat seikkailujaan, suuri öljyvärityö Kettujen häät täyttää kokonaisen seinän. Kikka Nyrénin (s. 1951) iki-ihanat kirkkaat kissat hymyilevät hänen kissaveistostensa kanssa oikeastaan ympäri näyttelyä. Petra Heikkilän (s. 1976) hiiret ja

Kati Mikola: Kettujen häät / Foxes`s Wedding

sammakot jatkavat puuhiaan autoillen ja istuskelevat himmeänä hohtavan huvilansa pihalla Menee niinkuin Strömsössä -taulussa. Sirkka Koivulan (s. 1948) herkät, pienet maalaukset maitokannuista ovat nyt saaneet seurakseen isomman kuvan mekosta vaatepuulla: Mustaa pitsiä. Heli Pukin (s. 1969) satukuvituksen tapaiset taidokkaat sekatekniikkatyöt ovat kauniita, niissä on vesiväriin yhdistetty leikattuja tekstejä ja hopealankaa. Tuntuu todella upealta kun omat linoleikkaukseni näyttelyssä ovat alakerrassa näiden upeiden naisten seurassa. Christian Jütten (s. 1968) hauskat, sarjakuvamaiset saviveistokset sopivat myös hyvin tähän seuraan.

Petra Heikkilä: Menee kuin Strömsössä /
It Goes On Like in Strömsö

This summer´s 26th exhibition of Naïve art in Iittala is vast, there is over 600 works of 45 artists. The exhibition is in an old wooden school building on two floors, so I describe my impressions in two parts: first the downstairs.

The downstairs is filled by strong women. Mia Bergqvist´s (b. 1974) animal and jungle themed paintings have always fascinated me. Now there is also a big painting Dawn on the Savannah. Kati Mikola`s (b. 1961) bears, hares and foxes continue their adventures, a big oil painting Foxes`s Wedding  fills a whole wall. Kikka Nyrén´s (b. 1951) gorgeous, bright cats smile among her cat sculptures actually all around the exhibition. Petra Heikkilä´s (b. 1976) mice and frogs continue their chores driving cars or sitting in the garden of their faintly glowing villa in the painting It Goes On Like in Strömsö. Along Sirkka Koivula`s (b. 1948) tender, small paintings of milk jugs there is now a bigger picture of a skirt on a hanger: Black Lace. Heli Pukki`s (b. 1969) mixed media

Kikka Nyrén: Kissaperheen iltaa/
Night in the Cat Family

pictures resemble fairy-tale illustrations and there is press cuttings and silver thread on her watercolour paintings. It really feels fine to have my own linocuts among these ladies downstairs. Christian Jütte´s (b. 1968) comical clay sculptures fit finely in this company.

Sirkka Koivula: Mustaa pitsiä / Black Lace

Christian Jütte

KANARIANKISSA / CAT IN THE CANARIES

Kanariankissa-hiili/pastelli/linoleikkaus, jonka tein aiemmin, sai hiukan uutta käsittelyä kun löysin tarpeeksi tumman vihreitä pastelliliituja. Nyt palmut näyttävät tarpeeksi tummilta ja vuoristossa on erilaisia sävyjä. Tämä prosessi on aika hauska: vanha kerran valmiiksi luultu työ katoaa uuden alle. Onkohan tämäkään lopullinen Kanariankissa?

Cat in the Canaries - crayon/pastel/linocut, which I made earlier got a bit of new treatment when I found darker green pastels. Now the palms look darker and there are several shades on the mountains. This process is quite fun: an old and considered to be ready work disappears under a new one. Is this even the final Cat in the Canaries?

aiempi versio/ earlier version

Kissakorttien kokoelmasta: 50 / From Cat Card Collection: 50

Ei ihme, että tämän kissakuvan nimi on "Lempikissani". Alkuperäinen kuva on englantilaisen Richard Bawdenin (s. 1939) vesivärimaalaus. Hunajan sävyt ovat herkulliset ja sohvan, tyynyjen ja kissan turkin materiaalit ja kuviot on suorastaan taiottu paperille. Seinällä on hassu kissataulu ja pöydällä ehkä kissamaljakko.

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********
It´s no wonder that this cat picture is called " Favorite Cat". The original picture is English Richard Bawden´s (b. 1939) watercolour painting. The shades of honey are delicioius, and the textures and patterns of the sofa, pillows and the fur of cat are nothing short of magic. On the wall there is a funny picture of a cat and on the table perhaps a cat vase.


I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.