toukokuuta 31, 2015

VALOKUVIA HELSINGISSÄ / PHOTOGRAPHS IN HELSINKI

Näin Helsingissä peräkkäin kaksi vaikuttavaa valokuvanäyttelyä. Ateneumissa oli iso näyttely Ismo Höltön (s. 1940) mustavalkoisia valokuvia 1960-luvulta. Hän kuvasi harvinaisen lämpimästi ihmisiä sekä maaseudulla että kotikaupunkinsa Helsingin kaduilla. Maaseutu oli murroksessa, mutta näissä kuvissa näkyi vielä käsityön perinne, heinäseipäitä tehtiin käsin, vaatteet olivat nukkavieruja, mutta hymyt leveitä. Vanhoissa maatyöläisissä näkyivät raskaan työn jäljet ja lapset pyörivät nauravina jaloissa. Helsingin kaduilla uusi nuorisokulttuurikin alkoi jo näkyä, lättähattuja ja tupeerattuja tukkia. Sävykkäät ja tarkat kuvat oli vedostettu hienosti. Näissä kuvissa kuvaaja oli päässyt todella lähelle kohdettaan ja saanut taustan vaikuttavaksi osaksi kuvaa.
Kiasman näyttely Robert Mapplethorpin (1946-1989) valokuvista oli jo tuttua aikaisempien Lontoon ja Tukholman Fotografiskan pohjalta. Vastakohtaisuus Höltön näyttelyyn ei olisi voinut olla suurempi. Kumpikin edusti selvästi omaa aikaansa, Mapplethorp 1970-lukua. Aiheet oli aseteltu kliinisesti taideteoksiksi: muotokuvia, alastomia vartaloita, kukkasia, kreikkalaisia patsaita. Patti Smithin kuvista olen
aina pitänyt, niin nytkin. Muut valokuvat ovat aiemmin tuntuneet vaikuttavammilta. Näitä kahta näyttelyä ei ehkä pitäisi katsoa ihan peräkkäin, kuvaustavat ja tulokset ovat niin erilaisia. Höltön kuvissa ihmiset ovat omina persoonallisuuksinaan omassa ympäristössään - Hölttö kuvaa. Mapplethorpin kuvissa kohteet on tarkkaan valaistu ja lavastettu, jotta on saatu esiin kuvaajan haluama sanoma - Mapplethorp tekee kuvataidetta.

***********
I saw in Helsinki two powerful photograph exhibitions in a row.  Ismö Hölttö´s (b. 1940) big exhibition of black and white photos from the 1960`s was in Ateneum Art Museum. He photographed affectionately people as well in the countryside and on the streets of his home town Helsinki. The countryside was in a transition, but you could still see the traditional handwork, making hay by hand, the clothes were threadbare, but the smiles broad. You could see the markings of hard work in old farmers and the children were laughing around. In the streets of Helsinki you could already see the beginning of a new
youth culture, guys in their zoot suits and girls with their beehive hair. The tuneful and sharp picture are finely processed. In these pictures the photographer has really got close to his subjects and made the surrounding an effective part of the picture.
Robert Mapplethorp´s (1946-1989) photographs in Kiasma Art Museum are already familiar to me after exhibitions in London and Stockholm´s Fotografiska. The contrast to Hölttö`s exhibition couldn´t be bigger. Both were clearly representatives of their time, Mapplethorp of the 1970`s. His subjects were clinically staged to art works: portraits, naked bodies, flowers and Grecian statues. I have always liked the photographs of Patti Smith, and so it was now. Other photographs have felt earlier more striking. Perhaps you should not experience these two exhibitions quite in  a row, the ways to take photos and the results are so different. In Hölttö´s pictures people are themselves in their own surroundings - Hölttö takes photographs. In Mapplethorps pictures the subjects are precisely illuminated and staged to emphasize the message - Mapplethorp makes visual art. 





toukokuuta 30, 2015

PAULA OLLIKAINEN - NÄYTTELY / EXHIBITION

Galleria Saskiassa Tampereella on Paula Ollikaisen (1973) pieni, vain reilun kymmenen öljymaalauksen näyttely. Työt ovat fotorealistisiia, mutta lähemmin katsoen niissä on maalauksen jälki näkyvissä. Yksityiskohtia on karsittu ja värien tasapainoa haettu erilaisissa keino- ja luonnonvalon valaistuksissa. Maalaukset kuvaavat pressuja työmaa-alueille, latoja ja tyhjiä huoneita. Pidin kuvien hiljaisuudesta, rauhallisuudesta ja melkein hartaasta tunnelmasta.

**************
Paula Ollikainen´s (b. 1973) small (only about a dozen oil paintings) exhibition is in Gallery Saskia in Tampere. The paintings are Photorealistic, but when you watch them closer there are traces of painting visible. The artist has eliminated details and sought balance of colours in different artificial and natural
light conditions. The paintings are depicting tarpaulins in construction sites, barns and empty rooms. I liked  their silence , peacefulness, and almost devout atmosphere in the paintings.  

















toukokuuta 29, 2015

KATI MIKOLA / Naivistit Iittalassa 2015

Kati Mikolan (s. 1961) hiukan satuaiheiset öljyvärimaalaukset viehättävät edelleen tämän kesän Naivistit Iiittalassa -näyttelyssä. Maalaukset ovat isoja ja tekniikkana on aavistuksen verran epätarkan tuntuinen pehmeä, ei-tarkkarajainen, utuinen tyyli. Värit ovat usein murrettuja tai pastellimaisia. Kuvissa seikkailevat edelleen karhu, kettu ja jänis. Nyt heidät näkee eksoottisissakin maisemissa kuten faaraoiden aikaisessa temppelissa. Myös nostalgiset kuvat vanhoine mainoskyltteineen, autoineen tai veneineen ovat kauniita. Tuntuu, että monen maalauksen pohjana on valokuva, ja niitähän internetissäkin riittää.

********
Kati Mikola´s (b. 1961) a bit fairy-tale themed oil paintings inspire again in this summer´s Naïve Artists in Iiittala exhibition. The paintings are big and the technique is somehow imprecise looking soft, not clean-cut, foggy style. Colours are often broken or pastel-like. In her paintings a bear, fox, and hare are still exploring the world. Now they are seem even in exotic surroundings like in a Pharaoh´s temple. Also the nostalgic pictures with old fashioned advertising signs, cars or boats are beautiful. It seems like many of the pictures are painted by a photo, and there really are photos in the internet.



toukokuuta 26, 2015

MARTTI INNANEN / Naivistit Iittalassa 2015

Martti Innasen ensimmäinen maalaus, 1963 /
Martti Innanen´s first paitning, 1963
Tämän kesän 2015 Naivistit Iittalassa -näyttelyssä yksi huone on omistettu Suomen naivismin Grand Old Manille eli Martti Innaselle (1931-2014). Innanen sai eloa Suomen taidemaailmaan hulvattomilla, hauskoilla, vinksahtaneilla ja älyttömän pitkänimisillä maalauksillaan. Kaikki tuntuivat rakastavan noita maalaismiljöitä, renkiä, piikoja, paikalleen pysähtyneitä ihmisiä, haukkuvia koiria, vanhoja latoja, synkkiä metsiä ja eksoottisiakin piirteitä. Näyttelyssä on esillä Innasen ensimmäinen maalaus vuodelta 1963. Jo siinä näkyvät keskeiset piirteet: kameli, Suomen lippu, vanha partainen renki viikate kädessä Kärsämäen asemalla. Mikä mahtoi Innasta kiinnostaa kameleissa, sillä ne seikkailevat myöhemminkin sekä aavikoilla että supisuomalaisessa maalaismaisemassa? Innasen tapa maalata oli aika omaperäinen. Hän maalasi kovalevylle, ja aluksi levyn kuviolliselle puolelle, joka sitten näkyi lopullisessa maalauksessakin. Ehkä hän halusi imitoida kangasta. Pidän eniten 1960-1970-lukujen maalauksista herkullisine väreineen ja monine yksityiskohtineen. Näyttelyssä oleva maalaus Viipurin pyöreästä tornista on kaunis harmaan sävyineen ja taloineen. Myöhemmin Innanen keskittyi muotokuviin tai jopa kasvokuviin. Joskus kasvojen piirteet on melkein kuin muovailtu tauluun kohokuvina. 

***********
In this summer´s Naïve Artists in Iittala exhibition one whole room is dedicated to Finnish Naïve Art´s Grand Old Man Martti Iinnanen (1931-2014). Innanen brought fresh blood to Finland´s art world with his limitless, funny, twisted and ludicrously long-named paintings. Everybody seemed to love these rustic landscapes, farm hands, servant girls, people stopped at their steps, barking dogs, old barns, dark forests and also some exotic features. In this exhibition there is Innanen´s first painting from the year 1963. Already in this are visible the the key features: camels, Finnish flag, an old bearded farm hand with a scythe in his hand at the Kärsämäki train station. Why were camels so inspiring for Innanen that they venture later both in the desert and in genuine Finnish countryside. Innanen had a very original way to paint. He painted on hardboard, and at the beginning on the patterned side of the hardboard that was then visible on the final painting. Perhaps he wanted to imitate canvas. I like most paintings from the 1960´s and 1970`s with their delicious colours and many details. In the exhibition there is a beautiful painting of the old houses and The Round Tower of Vyborg with very beautiful grey hues. Later Innanen concentrated to paint portrait or just faces. Sometimes the features of these faces were molded like reliefs on the painting.





toukokuuta 25, 2015

Kissakortti: 99 / Cat Card: 99

Pieni kissa seilaa rautakattilassa. Kissa ei näytä ollenkaan huolestuneelta, vaikka katselija kauhistelee, miten painava rautapata pysyy pinnalla. No, seilaavathan ne isot rautalaivatkin valtameriä. Mitä ihmettä merkitsevät kissan takana olevat portaat ja ovi? Kuva on Helsingin museoviraston kokoelmista ja alkujaan painettu 1885.

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********
A little cat is sailing in an iron cauldron. The cat seems not to be concerned, even though the viewer is horrified, how can a heavy iron pot  stay afloat. Well, even the big iron ships are sailing the oceans. What ever do mean the steps and door behind the cat? The picture is from the collections of Helsinki Museum Authority and the original is from 1885.

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

toukokuuta 23, 2015

IITTALA & TAMPERE

Margit Hakanen
Naivistit Iittalassa-kesänäyttely 2015 "Sydämeni laulu" on nyt avattu ja jatkuu 23.8.asti. Vanhassa puukoulussa on varmasti yli 600 työtä 42 naivistitaiteilijalta. Näyttely on täynnä väriä, iloa ja hauskoja oivalluksia, tänä vuonna aika paljon Jean Sibelius -juhlavuoden kunniaksi musiikkiaiheisia. Ilahduin kun  huomasin, että mukana on peräti kuusi tamperelaista tekijää. Tampere on nähtävästi Suomen naivistisin kaupunki - kotikaupunkini. Margit Hakasen keramiikkaveistokset ovat taitavasti tehtyjä, kauniita, osassa mosaiikkia, heiniä tai kananmunia. Petra Heikkilän öljymaalauksissa poseeraavat suurisilmäiset hiiret, jänikset ja muut eläimet. Hannu Hirsivuoren puuveistoksissa värit ovat pehmeitä luonnosta saatuja sävyjä ja niihin voi sisältyä salakaappeja. Christian Jûtten erikoismassasta tehdyt pienoisveistokset Tapio
Petra Heikkilä
Rautavaarasta, Olavi Virrasta ja Sibeliuksesta yllättävät yksityiskohdillaan ja hienoilla väreillään. Jeroma Tabellin akryylimaalauksissa ihmiset sulautuvat puuhissaaan herkkään suomalaiseen luontoon. Omat linoleikkaukseni ja yksi öljyvärimaalauskin sopeutuvat hyvin mukaan. Yllätys oli melkoinen kun huomasin, että "Sibbe soittaa ukulelea"- linoleikkaus oli ostettu jo ennen avajaisia. Tähän näyttelyyn vielä palaan, sillä nähtävää näyttelyssä riittää.


****************
Naïve Artist in Iittala summer exhibition 2015 "Song of My Heart" is now open till August, 23th. In an old wooden school building there are surely over 600 art works from 42 artists. The Exhibition is full of colour, joy, and fun ideas, this year a lot of musical inspiration in honour of Jean Sibelius´  jubilee year. I was delighted when I discovered that there are six artists from Tampere in the exhibition. Tampere must be the most naïve town in Finland - my home town. Margit Hakanen´s ceramic sculptures are skillfully made, beautiful, some of them have mosaic, straw or eggs in them. Dewey-eyed mice, hares or other animals pose in
Hannu Hirsivuori
Petra Heikkilä´s oil paintings. Hannu Hirsivuori´s wooden sculptures have soft hues of natural colours, and they might even have hidden lockers. Christian Jütte´s statuettes of Tapio Rautavaara, Olavi Virta, and Jean Sibelius made of special paste surprise with their details and fine colours. In Jeroma Tabell´s acrylic paintings people in their chores are blending with the delicate Finnish nature. My own linocuts and even one oil painting fit nicely in. It was quite a surprise when i noticed that "Sibbe Playing Ukulele" linocut had been reserved already before the opening. I will return to this exhibition, because there really is a lot to see in this exhibition. 








Christian Jütte

Jeroma Tabell

Sibbe soittaa ukulelea/
Sibbe Playing Ukulele

toukokuuta 18, 2015

Kissakortti: 98 / cat Card: 98

Deep Sleep /Syvä uni on tämän Bruno Mason kortin nimi. Ja miten pehmeä onkaan kissan keltaisen kirjava ja raitainen turkki. Kuin hunajaa! Tätä kissa ei haluaisi herättää.

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********
This Bruno Maso´s card is called Deep Sleep. And how ever soft  is the cat´s variegated yellow and striped fur. Like honey! You will not want to wake this cat up.

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

toukokuuta 17, 2015

KUMU

Hilma af Klint
Tallinnassa käydessä on aina ihan pakko poiketa Kumussa (Eesti Kunstimuuseum). Nyt näin siellä viime vuoden aikana monessakin paikassa kiertäneen, kehutun ruotsalaisen Hilma af Klintin (1862-1944) näyttelyn. Varsinkin isot abstraktit työt mykistivät. Miten joku (nainen) on pystynyt tekemään sellaisia töitä 1900-luvun taitteessa ja kieltänyt niiden julkisen esittämisen pitkäksi aikaa kuolemansakin jälkeen. Minulle eivät töiden teosofiset puolet auenneet, mutta nautin väreistä, kuvioista ja yllättävistä kompositioista. Hilma af Klintin taidetta voi katsoja ihastella ihan omista lähtökohdistaan, häneen taiteensa vaikuttanee jokaiseen hiukan eri tavalla. Hilma af Klint on varmasti tuntenut itsensä ulkopuoliseksi, yksinäiseksi, väärinymmärretyksi, mutta toivottavasti samalla hän on saanut iloa ja tyydytystä työstään ja oman työnsä tuloksista.
Toinen mielenkiintoinen näyttely Kumussa oli Taidevallankumous 1966, useiden tuona vuonna Tallinnassa ja Tartossa järjestettyjen taidenäyttelyiden teoksia. Aiheet ovat
Ilmar Malin
maailmanlaajuisten taidesuuntien mukaisia: kollaaseja, abstrakteja tai surrealistisia. Työt poikkesivat tietenkin paljon sen aikaisesta Neuvostoliiton sosiaalirealismista. Mielenkiintoista oli nähdä useita graafikkoina tai piirtäjinä tunnettuja tekijöitä abstraktien maalausten tai kollaasienkin parissa: Kaljo Põllu (1934-2010), Tõnis Vint (s. 1942) ja  Jüri Arrak (s. 1939). Ilmar Malinin (1924-1994) ja Olav Maranin (s. 1933) abstraktit kollaasit olivat hienoja ja Malle Leisin (s. 1940) surrealistiset luontokuvat kukkasista ja perhosista kauniita. 


***********
Hilma af Klint
When visiting Tallinn, it is a must to visit also Kumu (Eesti Kunstimuuseum). Now I saw there during the last year in many museums exhibited and praised paintings of Swedish Hilma af Klint (1862-1944). Especially the large paintings astonished. How could someone (a woman) paint such art works at the turn of the 1800 and 1900 and she even forbid to exhibit her works for a long time after her death. For me the theosophical features did not open up, but I enjoyed the colours, patterns and unexpected compositions. Anyone can admire Hilma af Klint´s art from his or hers own point of view, her art affects probably everyone a bit differently. Hilma af Klint must have felt like an outsider, lonely, misunderstood, but hopefully at same time she must have got some joy and satisfaction fron her work and the result of her work. 
Olav Maran
There was also another interesting exhibition in Kumu: Art Revolution 1966, works  of several young artists who exhibited that year in Tallinn and Tartu. The subjects were much in line with the global art styles of 1966: collages, abstract art or surrealistic. The art works of course differed a lot of the Soviet social realism of that time. It was nice to see several abstract paintings or collages of better known as graphic artist: Kaljo Põllu (1934-2010), Tõnis Vint (s. 1942) ja  Jüri Arrak (s. 1939). Ilmar Malin´s (1924-1994) ja Olav Maran´s (s. 1933) abstract collages were fine and Malle Leis´s (b. 1949) surrealistic paintings of nature, flowers and butterflies were beautiful.


Malle Leis




toukokuuta 15, 2015

ZELLULOOS

Tallinnassa käydessä löysin aivan ihanan paperikaupan: Zelluloos (Narva mnt 38). Tuntui kuin olisin tullut paperitaivaaseen. Hyllyt olivat täynnä kauniita kullan- ja hopeanhohtoisia japanilaisia ja nepalilaisia käsintehtyjä papereita. Erilaisia kuviollisia papereita oli satoja erilaisia. Miten ihmeessä pystyy jotain valitsemaan! Onnistuin lopulta poistumaan Zelluloosasta mukanani pino paperia. Varmasti poikkean kaupassa kun taas käyn Tallinnassa.

*************
When visiting Tallinn I found a really wonderful paper shop: Zelluloos (Narva mnt 38). I felt like entering the paper heaven. The shelves were full of beautiful gold and silver glimmering Japanese and Nepalese hand made papers. There were hundreds of papers with different patterns. How can you ever choose something! At last I managed to leave Zelluloos with a stack of paper with me. Surely I will stop in this shop when I next time visit Tallinn. 



toukokuuta 11, 2015

Kisssakortti: 97 / Cat Card: 97

Minulla on useita englantilaisen Angela Hardingin kissakortteja. Tämän nimi on Cat Amongst the Tulips / Kissa tulppaanien keskellä. Alkuperäinen teos on linoleikkauksen ja silkkipainon yhdistelmä. Hardingin töissä on usein tällaisia väribloggeja, hennon vihertävää, kellertävää ja punertavaa. Käsityön leimaa antaa se, etteivät värikohdat ihan tarkalleen täsmää linoleikkauksen rajoihin. Oikean yläkulman oksa lintuineen on hieno. Kissan turkki on kuvattu taitavasti, mutta kissalla on hiukan nyrpeä ilme - tai unelias.

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********

I have several English Angela Harding´s cat cards. This is called Cat Amongst the Tulips. The original art work is a combination of linocut and silkscreen. In Harding´s prints there are often colour blogs like these, pale green, yellow and red. The colour blogs do not fit precisely the borders of the linocut, but it only shows the marks of handwork. The branch with some birds on the right hand corner is fine. The fur of the cat is finely described, but the cat has a bit morose look - or drowsy.

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

toukokuuta 08, 2015

TOHVELIKISSA / SLIPPER CAT


Tämä llinoleikkaus Tohvelikissa on kuvitusta Timon satuun Perinteet velvoittavat. Kissan isä on kuuluisa Saapasjalkakissa,  mutta tätä kattia eivät seikkailut, matkustelu ja kuninkaiden tapaaminen kiinnosta. Se halusi vain olla tohveleissan lämpimässä ja kotona. 

*********
This linocut Slipper Cat is an illustration to Timo´s tale Traditions Are Binding. Cat´s father is the famous Puss in Boots, but he/she was not interested in adventures, travelling or meeting with the kings. He/she only wanted to have slippers in his/hers warm home. 

toukokuuta 05, 2015

INARI KROHN - NÄYTTELY / EXHIBITION

Inari Krohnin (s. 1945) taidenäyttely Metsän talossa - maalauksia ja grafiikkaa galleria Saskiassa on hieno kokemus. Olen aina pitänyt Krohnin grafiikasta, vaikean tuntuisista menetelmistä, kerroksellisuudesta, yksityiskohdista, kauniista murretuista väreistä, herkistä kasveista, eläimistä ja puista. Näitä kaikkia on mukana näyttelyssä. Oli ihan elämys pujottaa valkoiset hansikkaat käteen ja selailla paksua grafiikkakirjaa kasveista - kuin herbaariota. Mutta todellinen yllätys olivat uudet öljymaalaukset, joita oli noin puolet näyttelystä. Maalaukset olivat aika isoja ja niissä värit hehkuivat, vihreää metsää, syksyn lehtiä ja punainen kärpässieni. Sisäkuvat huoneista ja ikkunoista muistuttivat hiukan Tove Janssonin tyyliä. Osassa ölymaalauksista oli käytetty myös grafiikkaa öljyvärin päällä tai lomassa - todella mielenkiintoinen tekniikka. Riemastuttava oli vertailla punaista kärpässientä sekä grafiikan lehtenä että öljymaalauksena. 

****************
Inari Krohn´s (b. 1945) art exhibition In the House of Forest - Paintings and Graphics in Gallery Saskia in Tampere is a fine experience. I have always liked Krohn´s graphic works, mischievous techniques, layering, details, beautiful broken colours, gentle plants, animals and trees. There are all of these in the exhibition. It was a real thrill to pull the white gloves on and leaf through a thick book of plants - like a herbarium. But the real surprise were the new oil paintings, half of the exhibition. The paintings were quite big, and the colours were gleaming in them, green forest, autumn leaves and a red fly agaric mushroom. Pictures of interiors and windows reminded me of Tove Jansson´s style.In some of the oil paintings there was also graphic on the oil painting or among it - really interesting technique. It was hilarious to compare the red mushroom both as a graphic work and as an oil painting. 







toukokuuta 04, 2015

Kissakortti:96 / Cat Card: 96

Terhi Michelssonin monotypiasta tehdyn kortin nimi on "Kanien kehräävä ratsu". Michelssonin töissä on paljon eläimiä, usein hevosia, hirviä, jäniksiä, kaneja ja kissojakin. Tässä  kaksi iloista kania on hypännyt hiukan hölmistyneen kissan selkään. Kuvassa minua viehättävät kissan silmät ja kaunis syvän punainen väri sekä hennosti näkyvät ääriviivat.

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********
This card made from Terhi Michelsson´s monotype is called "The Purring Horse of the Rabbits". There are a lot of animals in Michelsson´s works, often horses, elks, hares, rabbits and even cats. Here two merry rabbits have jumped on a stunned cat. Especially I like in this picture the eyes of the cat, beautiful deep red colours, and the delicately displayed outlines. 


I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.