Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaljo Põllu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaljo Põllu. Näytä kaikki tekstit

toukokuuta 10, 2016

KUMU - virolaista taidetta / Estonian Art

Olev Subb
Tallinnan KUMU-taidemuseossa on muutakin kuin iso fotorealisminäyttely. Nyt on esillä paljon virolaista neuvostoajan taidetta, hyperrealismia ja nykytaiteen hittejä. Näiden kohdalla ainakin jäin toviksi:
Olev Subbin (1930-2013) melankolisessa maalauksessa Summer Cafe (Kesäkahvila) oli kaunista vihreää, synkkää taivasta, punainen kaide ja koira aution kahvion pöydän alla.
Peeter Mudistin (1942-2013) harmaassa työssä Start of a Long-Distance Swimming (Pitkänmatkan uinnin aloitus) oli paljon tyhjyyttä ja iso joukko uskalikkoja menossa uimaan hyiseen veteen. 
Kaljo Põllu (1934-2010) oli tavoittanut jotain poptaiteen syvimmästä olemuksesta maalauksessaan Sadness (Surullisuus). LP-levyn etiketti His Masterś Voice -koiraa myöten oli tarkasti kuvattu.
Karel Koplimetsin (s.1986) melkein pimeä installaatio Suburbs of Fear (Pelon lähiöt) hienoine taustaäänineen hehkui jotain periyksinäistä.

*************
Peeter Mudist
There more in KUMU Art Museum in Tallinn than the big Photo Realism exhibition. Now you can see a lot of Estonian art from the Soviet Era, Hyper Realism, and hits of contemporary art. At least these made me to stop a while:
Olev Subb's (1930-2013) melancholic painting Summer Cafe had a lot of beautiful green, gloomy sky, red balcony and a dog under a table in the empty cafe.
In Peeter Mudist's (1942-2013) gray work Start of a Long-Distance Swimming there was a lot of emptiness and a group of daredevils going to swim in the chilling water.
Kaljo Põllu (1934-2010) had captured something of the deepest nature of Pop Art in his painting Sadness. LP record with its His Master's Voice label was accurately described.
Karel Koplimets's (s.1986) almost pitch-dark installation  Suburbs of Fear with its fine background voices radiated something very lonely. 

Kaljo Pöllu

Karel Koplimets

toukokuuta 17, 2015

KUMU

Hilma af Klint
Tallinnassa käydessä on aina ihan pakko poiketa Kumussa (Eesti Kunstimuuseum). Nyt näin siellä viime vuoden aikana monessakin paikassa kiertäneen, kehutun ruotsalaisen Hilma af Klintin (1862-1944) näyttelyn. Varsinkin isot abstraktit työt mykistivät. Miten joku (nainen) on pystynyt tekemään sellaisia töitä 1900-luvun taitteessa ja kieltänyt niiden julkisen esittämisen pitkäksi aikaa kuolemansakin jälkeen. Minulle eivät töiden teosofiset puolet auenneet, mutta nautin väreistä, kuvioista ja yllättävistä kompositioista. Hilma af Klintin taidetta voi katsoja ihastella ihan omista lähtökohdistaan, häneen taiteensa vaikuttanee jokaiseen hiukan eri tavalla. Hilma af Klint on varmasti tuntenut itsensä ulkopuoliseksi, yksinäiseksi, väärinymmärretyksi, mutta toivottavasti samalla hän on saanut iloa ja tyydytystä työstään ja oman työnsä tuloksista.
Toinen mielenkiintoinen näyttely Kumussa oli Taidevallankumous 1966, useiden tuona vuonna Tallinnassa ja Tartossa järjestettyjen taidenäyttelyiden teoksia. Aiheet ovat
Ilmar Malin
maailmanlaajuisten taidesuuntien mukaisia: kollaaseja, abstrakteja tai surrealistisia. Työt poikkesivat tietenkin paljon sen aikaisesta Neuvostoliiton sosiaalirealismista. Mielenkiintoista oli nähdä useita graafikkoina tai piirtäjinä tunnettuja tekijöitä abstraktien maalausten tai kollaasienkin parissa: Kaljo Põllu (1934-2010), Tõnis Vint (s. 1942) ja  Jüri Arrak (s. 1939). Ilmar Malinin (1924-1994) ja Olav Maranin (s. 1933) abstraktit kollaasit olivat hienoja ja Malle Leisin (s. 1940) surrealistiset luontokuvat kukkasista ja perhosista kauniita. 


***********
Hilma af Klint
When visiting Tallinn, it is a must to visit also Kumu (Eesti Kunstimuuseum). Now I saw there during the last year in many museums exhibited and praised paintings of Swedish Hilma af Klint (1862-1944). Especially the large paintings astonished. How could someone (a woman) paint such art works at the turn of the 1800 and 1900 and she even forbid to exhibit her works for a long time after her death. For me the theosophical features did not open up, but I enjoyed the colours, patterns and unexpected compositions. Anyone can admire Hilma af Klint´s art from his or hers own point of view, her art affects probably everyone a bit differently. Hilma af Klint must have felt like an outsider, lonely, misunderstood, but hopefully at same time she must have got some joy and satisfaction fron her work and the result of her work. 
Olav Maran
There was also another interesting exhibition in Kumu: Art Revolution 1966, works  of several young artists who exhibited that year in Tallinn and Tartu. The subjects were much in line with the global art styles of 1966: collages, abstract art or surrealistic. The art works of course differed a lot of the Soviet social realism of that time. It was nice to see several abstract paintings or collages of better known as graphic artist: Kaljo Põllu (1934-2010), Tõnis Vint (s. 1942) ja  Jüri Arrak (s. 1939). Ilmar Malin´s (1924-1994) ja Olav Maran´s (s. 1933) abstract collages were fine and Malle Leis´s (b. 1949) surrealistic paintings of nature, flowers and butterflies were beautiful.


Malle Leis




kesäkuuta 10, 2013

Kaksi kirjaa Tallinnasta / Two books from Tallinn

Kaljo Põllu:Linnukuu. 1981. 
Tallinnassa käydessäni poikkean aina yhdessä antikvaariaatissa (Raamatukoi, Harju 1.) Vanhassa kaupungissa. Kaupassa on vanhoja kirjoja hyvin järjestettynä ja piukasti hyllyihin pakattuna. Etsin vanhempia virolaisia grafiikan teoksia, ja yleensä niitä löytyykin. Nyt Tallinnassa käydessäni käsiin osui melkein heti kaksi ohutta vanhaa kirjaa: Kaljo Põllun "Kalivägi" ja Ilmari Tornin grafiikkaa. 
Olin juuri ihaillut Kaljo Põllun (1934-2010) mezzotintoja KUMUn taidemuseon näyttelyssä ja nyt eteen tuli julkaisu "Kalivägi", jonka kaikki 25 irrallista painettua grafiikanlehteä värillisistä mezzotintoista erinomaisine esipuheineen olivat tallella. Kalivägi-sarjan aiheena on kansantarusto, Viron kansalliseepos ja Kalevipoeg ja Suomen vastaava Kalevala. Kalivägi-sanan voi ehkä kääntää jonkinlaiseksi mahtimieheksi, Goljatiksi. Kuvien aiheena on Paul Gauguininkin teoksista tuttu kysymys: " Mistä me tulimme? Keitä me olemme? Minne me menemme?" Mystiikkaa, symbolismia, taikuutta ja ihania harmaan, mustan, ruskean, vihreän ja valkoisen sävyjä.
Lehti Viirojan teos Ilmar Tornin (1921-1999) grafiikasta on mustavalkoinen ja vahva. Mukana on erinomaisia linoleikkauksia ja puupiirroksia. Tornin tekniikka on upeaa, vahvoja kaiverrettuja viivoja ja pintoja, mutta myös kiehtovia yksityiskohtia, hienosti toteutettuja hentoja lehtiä, maisemia ja puita. Ja ihmisiä neuvostoajan paineissa.


Ilmar Torn: Leib (Leipä / Bread).  Lino, 1967. 
When I visit Tallinna, Estonia I always stop at one special antique book store (Raamatukoi, Harju 1.) in the Old Town. In this shop there are the old books nicely organized and packed on the shelves. I look for older Estonian graphic books, and usually I find some. Now visiting Tallinn I found almost immediately two thin old books: Kaljo Põllu´s "Kalivägi" and Ilmar Torn´s graphics. 
I had just admired Kaljo Põllu`s (1943-2010) mezzotints in KUMU Art Museum´s exhibition ja now I found this publication "Kalivägi" and it´s all 25 separate printed  pages of of coloured mezzotints with excellent foreword intact. The subject of Kalivägi-series is folklore, the Estonian national epic "Kalevipoeg" and the Finnish "Kalevala". Kalivägi means some kind of a superman, Goliath. The idea of the pictures is this even Paul Gauguin´s paintings` well-known question: " Where do we come from? Who are we? Where are we going to?" Mysticism. symbolism, magic and lovely shades of gray, black, brown, green and white.
Lehti Viiroja´s book of Ilmar Torn´s (1921-1999) graphics is black and white and very strong. There are skillful linocuts and wood carvings. Torn´s technique is gorgeous, strong carved lines and surfaces, but also fascinating details, finely made delicate leaves, landscapes and trees. And ppeople under the pressure of Soviet times. 


Kaljo Põllu: 25 reproduksiooni metsotintosarjast "Kalivägi" 1978-1984.
Introduction by Ene Asu-Õunas. The texts accompanying the reproductions are by Jaan Kaplinski. Design by Jaan Klõseiko.
Tallinn. Kirjastus "Kunst", 1988.





Lehti Viiroja: Ilmar Torn.
Tallinn Kirjastus "Kunst", 1979.