Lisäsin ölyvärimaalaukseeni Tarzankissasta palan taivasta. Sininen taivas, valkoisia pilviä kuin lampaita, joita tuuli työntää pitkin taivasta. Kesä viidakossa! Tarzan näyttää kuitenkin edelleen haamulta.
************
I added a piece of sky to my oil painting of Tarzan Cat. Blue sky, white clouds like sheep, which the wind is pushing along the sky. Summer in the jungle! Tarzan is still looking like a ghost.
Tarzan: Osa 1 / Tarzan: Part One
Tarzan: Osa 2 / Tarzan: Part Two
 |
| Hannu Hirsivuori |
Pirkka-Hämeen Kuvataiteilijat ry:n yhteisnäyttelyssä galleria Saskiassa on iso joukko töitä: 64 työtä noin 40 tekijältä. Kokonaisuus on sen verran moninainen, eri tekniikoita, eri tyylisuuntia, monenlaisia tarinoita, että sen katsominen on hankalaa. Näyttelyn otsikko Avoin teema - avoin tarina sopii tähän runsauteen hyvin. Hannu Hirsivuoren (s. 1954) Baarikaappiukko saa minut edelleen hymyilemään. Baarikaappi kaverinsa kanssa oli mukana viime vuoden Naivistit Iittalassa -näyttelyssäkin. Luonnonväreillä värjätty puinen ukko on tehty monista eri puumateriaaleista: koivua, kuusta, leppää ja omenapuuta. Pari rauhallista Emmi Vuorisen (s. 1948) etsaus/akvarellityötä ysäytti. Niissä oli rauh-allinen tunnelma. Työssä Pyhäaamu grafiikan tekninen taso oli ammattimainen tällaisessa aika harrastajapainotteisessa näyttelyssä.
**************
The joint exhibition of Pirkka-Hämeen Kuvataiteilijat ry (Visual Artists of Pirkka-Häme) in Gallery Saskia, Tampere is quite big: 64 works from about 40 artists. The overall impression is so manifold, consisting of several techniques from different styles, and many stories, that it is rather difficult just to watch them all. The title of this exhibition: Open Theme - Open Story is well suited for this abundance. Hannu Hirsivuori's (b. 1954) Bar Cabinet Man makes me smile still. This Bar Cabinet Man with his fellow was in last year's Naïve
 |
| Emmi Vuorinen |
Artists in Iittala exhibition. The sculpture has been coloured with natural colours and made from several woods: birch, spruce, alder, and apple tree. Two peaceful etching/watercolours by Emmi Vuorinen (b. 1948) made me stop. They had a calm atmosphere. In the work called Sunday Morning, the technical level was professional in this kind of rather enthusiast-orientated exhibition.
Mikä hehkuva punainen väri! Valkoiset lumikellot ja musta kissa korostavat punaisia sävyjä. Tämä kortti on alkujaan englantilaisen Emma Dunbarin (s. 1961) akryylimaalaus Don't Knock Over the Snowdrops Ian (Älä kaada lumikelloja, Ian). Ian-kissa on hiukan hölmistyneen näköinen: "Minäkö muka kaataisin jotain!" Pitääkö tässä oikein luokkaantua?
*************
What a flaming red colour! White snowdrops and the black cat are highlighting the red hues. This card is originally an acrylic painting by English Emma Dunbar (b. 1961) called Don't Knock Over the Snowdrops Ian. Ian the cat is looking a bit flabbergasted: "Me - how could I really knock over something!" Should I take that as a some kind of offence?"
Tämän kesän 2016 Naivistit Iittalassa -näyttelyyn oli mukava tutustua rauhassa, tutkailla töitä, jotka ehkä eivät ruuhkassa tai avajaisten vilinässä heti erotu tai kosketa. Tässä muutama poiminta, tietenkin hurmaavia naisnaivisteja ja yllätyksenä muutama naiivi mieskin.
*********
It was really nice to see this summer's 2016 Naïve Artists in Iittala exhibition in peace, explore works, that might not right away shine or touch in the rush or bustle of the opening night. Here are some extracts, charming naivist women of course, but as a surprise a couple of naïve men, too.
Marjaana Orkoneva (s. 1959): Puronkuuntelijat / Stream Listeners
Tämä on perinteinen lapsenomainen naivistinen öljyvärimaalaus. Perspektiiviä ei ole, puiden ja kukkien vihreät lehdet ja nurmikko peittävät suurimman osan pinnasta, katse etsii yksityiskohtia.
This is a traditional Naïve, childlike oil painting. There is no perspective, the green of the leaves of the trees and flowers and grass fill the biggest part of the picture, and the eye of the spectator is looking for the details.
Sinikka Hurskainen (s. 1951): Luominen, kalat / Creation, Fishes
Jumalan käsi öljymaalauksen vasemmalla kulmalla luo kaloja, vaikka nämä kyllä näyttävät enemmän merenneidoilta. Uudet kalat ajelehtivat hämmentyneinä merivirrassa. Värit ovat raikkaat.
The hand of God on the left corner of the oil painting is creating fish, although these creatures la looking more like mermaids. The new fish are drifting confused in the ocean current. The colours are fresh.
Sirkka Koivula (s. 1948):Vanamometsä / Twinflower Forest
Tämä on enemmänkin satukuva. Millainen satuolento tahansa voi ilmestyä puiden takaa tallustamaan hennoilla vaaleanpunaisilla vanamoilla. Tunnelma on mystinen tässä akvarelli/ guassimaalauksessa.
This is more like a fairy tale picture. Any kind of fairy animal might pop up from behind the trees clumping on the fragile pink twinflowers.
Kaarina Alsta (s. 1944): Nurin niskoin / Topsy Turvy
Tämä voisi olla kuvitusta lastenkirjaan. Alstalle tyypillinen pingviini on tässä akryylimaalauksessa nurin niskoin erittäin räikeäkuvioisen kanin vieressä. Pingviini näyttää hiukan avaimenperältä. Lapsenomaista naivismia kirkkaimmillaan!
This might be an illustration for a children's book. A penguin, typical for Alsta, is topsy turvy in this acrylic painting beside a extremely flashy coloured rabbit. The penguin looks a bit like a key ring. Childlike Naïve art at its brightest!
Stina Engvall (s. 1955): Sammakkokuningattaren valtakunta / the Empire of a Frog Queen
Tämän satukuvan tekniikka on erikoinen: öljymaalaus lasilevylle. Balkanilla naivistit tiettävästi ovat käyttäneet paljon tätä tekniikkaa. Väri maalataan lasilevyn taakse aloittaen niistä kohdista, jotka ovat kuvassa etualalla. Kuvaan syntyy kaunis syvyysvaikutelma ja hehkuvat värit.
The technique of this fairy tale picture is special: oil painting on glass. In the Balkans this quite common technique among Naïve artists. The colour is painted on the back side of the glass beginning with the parts, which are in the forefront of the final picture. There will be a beautiful deep impression and glowing colours in the picture.
Lauri Lahtinen (s. 1960): Kaukomailla / Far and Away
Lahtisen öljymaalauksissa seikkailee kentauripäinen mies ja usein myös robotti (tässä seinän mainoksessa). Taustat näyttävät usein olevan peräisin valokuvista, ehkä internetistä. Värit ovat pehmeitä, enkä voi välttyä vertailemasta Lahtisen öljymaalauksia hänen kumppaninsa Kati Mikolan naivistisiin maalauksiin. Samaa erinomaista teknistä tasoa kumpikin!
A centaur-headed man and often also a robot (on the billboard in this picture) are venturing in Lahtinen's oil paintings. The backgrounds resemble often photographs or pictures fronm the Internet. The colours are soft, and I can not help comparing Lahtinen's oil paintings with her partner Kati Mikola's paintings. The same excellent technical level both of them!
Eino Viikilä (s. 1951): Hirvimetsällä / Moose Hunting
Viikilälle on tyypillistä ihmishahmojen vääntely myös veistoksissa. Tässä akryylimaalauksessa metsästäjälle on kasvanut sarvet, ase nojaa mopoon ja asusteet ovat ainakin tarpeeksi kirjavat. Naivistista huumoria hiukan Martti Innasen tapaan!
It's typical for Viikilä to twist human characters. also with sculptures. In this acrylic painting the hunter has grown horns, the gun is leaning against a red moped, and the clothes are at least variegated enough. Naïve humour a bit in the style of Martti Innanen!
Jukka Itkonen (s. 1951): Jamppa "Rullaturpa" Kuhilas: Pilsnerivaaran hallitseva tangokuningas / Ruling Tango King of Pilsnerivaara
Itkonen on ensimmäistä kertaa mukana Iittalan naivistinäyttelyssä. Hänen akryylimaalauksensa ovat todella lapsenomaisia, värikkäitä ja niiden juju on usein pitkässä nimessä, joka näkyy kirjoitettuna yleensä myös taulussa. Mutkikkaiden nimien käyttö periytyy Martti Innaselta.
Itkonen is participating for the first time Naïve Artists in Iittala exhibition. His acrylic paintings are really childlike, colourful, and their clue is usually in the very long names, which are often written also on the painting. The tradition of complicated names dates back to Martti Innanen.
Linoleikkauksiani kehystettyinä ja kehyspahveissa, kortteina ja pikatatuointeina on myynnissä aulashopissa.
My linocuts framed and in passepartouts, cards and instant tattoos are on sale in the lobby shop.
 |
| Samuli Heimonen |
FAA (Finlayson Art Area) - taidenäyttely levittäytyy jo toista kesää ympäri Finlaysonin vanhaa teollisuusaluetta. Sokkeloinen tapahtuma vaatii kartan, ja nähtävää on paljon. Nämä kohdat saivat minut huokailemaan ihastuksesta: Samuli Heimosen (s. 1975) koskettavat susi-maalaukset, lähikuvissa pedon surulliset kiiltävät silmät ja maisemakuvissa pieni susi suuren fantastisen luonnon keskellä; Petri Ala-Maunuksen (s. 1970) valtavat (ja minikokoiset) mielikuvitusmaailmat, dramaattiset maalaukset joiden illuusioita tahallaan tehdyt tahrat rikkovat; Antti Tantun (s. 1963) voimakkaat puuveistosta käyttävät symbolistiset kuvat; Tiina Kivisen (s. 1971) suuret monotypiat, joissa harmaan värin sävyjä elävoittää pinkki; Marja Pirilän (s. 1957) valokuvasuurennokset Nottbeckien historiasta tiiliseinällä ulkona. Tätä näyttelyä voi tutkailla uudelleenkin, ilmaiseksi, 28.8.2016 asti.
************
 |
| Petri Ala-Maunus |
FAA (Finlayson Art Area) art exhibition spreads already for the second summer along the old factory area of Finlayson. The rambling exhibition requires a map, and there really is a lot to see. These parts made me sigh with delight: Samuli Heimonen's (s. 1975) touching paintings of wolves, the gleaming eyes of the beast in the close-ups and tiny wolves in the big landscapes in the middle of a fantastic nature; Petri Ala-Maunus's (s. 1970) huge (and diminutive) imaginary worlds, dramatic paintings, and the illusions intentionally broken with deliberately made smudges; Antti Tanttu's (s. 1963) powerful, symbolic pictures done partially with woodcuts; Tiina Kivinen's (s. 1971) large monotypes, where gray hues are enlivened by pink; Marja Pirilä's (s. 1957) photomagnifications of Nottbeck's family history on the tile wall in the open air. This is an exhibition worth visiting again, for free, until August 28th, 2016.
 |
| Marja Pirilä |
 |
| Antti Tanttu |
 |
| Tiina Kivinen |
 |
| Samuli Heimonen |
 |
| Samuli Heimonen |
 |
| Samuli Heimonen |
Juhannus on Suomessa suosittua hääjuhlien aikaa. Juhlistakoon tämä vanha kissakortti juhla-aikaa. Silinteripäinen sulhanen johdattelee morsiantaan huntu ilmassa liehuen kohti alttaria. Peräti kuusi morsiuskissanpoikaa häärii ympärillä, yksi jopa töräyttää torveaan.
*******************
Midsummer is a popular time for weddings in Finland. Let this old cat card celebrate the festive time. The groom wearing a top hat is leading his bride with a veil waving in the wind towards the altar. No less than six bridal kittens are hovering around the couple, one of them is even blowing her horn.
Lisäsin ensimmäisen kerroksen öljyväriä uuteen maalaukseen kissasta, joka uskoi olevansa Tarzan. Aavistelen, että tästä tulee pitkä ja hidas projekti. Viidakossa on enemmän lehtiä kuin kuvittelin.
**********
I added the first layer of oil colour to my new painting of a cat who thought he was Tarzan. I suspect, that this will be a long and slow project. There are more leaves in the jungle than I imagined.
Tarzan: Osa 1 / Tarzan: Part One
Tämä kissa ei olekaan mikään söpöliini. Tässä talossa määrää kissapeto, jolla on terävät kulmahampaat ja kynnet. Hienon mustavalkoisen kuvan on ottanut ruotsalainen Thomas Wester, jonka kissakuvista on julkaistu useita kirjoja.
************
This cat is no cutie. In this house there is a beast of a cat in command, and she has sharp eyeteeth and nails. This fine black and white photo was taken by Swedish Thomas Wester. Several books has been published from his cat pictures.
Mikä saavutus Sara Hildénin taidemuseolta saada Tampereelle Englannissa asuvan Ron Mueckin (s. 1958) kymmenen hyperrealistisen veistoksen näyttely! Erinomainen video perehdyttää Mueckin työskentelytapaan: keskittynyttä, rauhallista, määrätietoista, monivaiheista ja monimutkaista. Mueck tekee veistokset ensin muovailemalla savesta, sitten tekemällä valumuotit ja valamalla työt hartsista. Oma loputtomalta tuntuva työvaihe parille apulaiselle on hiusten, partojen ja ihokarvojen kiinnitys. Työ on käsityömäistä, yksitoikkoistakin. Mutta veistokset ovat mahtavia. Näkemyksen lopputuloksesta on oltava selkeä, muuten ei työhön edes voisi kuvitella ryhtyvänsä. Veistosten mittasuhteet yllättävät. Jotkut ovat jättimäisiä kuten vastasyntynyt lapsi, vanha pariskunta rannalla tai miehen pää. Jotkut ovat minikokoisia kuten nainen lapsi rinnallaan, mies nukkumassa peittojen kätkössä tai musta nuorukainen haava kyljessään. Aiheena ovat ihmiset kaikkine ryppyineen ja ihohuokosineen (myös yksi valtava nyljetty kana). Kukaan ei katso suoraan suoraan eteensä, ihmiset ovat kuin omissa ajatuksissaan, hiukan sivullisina ja apeina. Kukaan ei hymyile tai naura, mutta tunnelma on kuitenkin tyyni - tällaista elämä nyt vain on.
***************
What an achievement for Sara Hildén Art Museum in Tampere to get an exhibition on ten Ron Mueck's (b. 1958) hyperrealistic works! There is an excellent video demonstrating Mueck's way of working: concentrated, peaceful, orientated, complex and complicated. Mueck makes his sculptures modelling them first with clay, making then the casting molds and finally casting the works with resin. One never-ending separate operation done by the assistants seems to be attaching hairs and beards. Work is handiwork, even monotonous. But the sculptures are awesome. The end result must really be clear, or else you could even imagine to start the work. The dimensions of the sculptures are surprising. Some are gigantic like a newborn child, an old couple on the beach or a man's head. Some are diminutive like a woman with a child on her breast, a man sleeping in the folds of blankets or a black youth with a wound on his side. Subjects are the human beings with all their wrinkles and pores (there is also one huge skinned chicken). No one is looking straight ahead, people seem to be in their own thoughts, a bit outsiders and downhearted. Nobody is laughing or smiling, but the feeling is still stoic - this is just life.
 |
| Marius Olsen |
Haiharan taidekeskuksen Tallissa on tyylikäs grafiikan näyttely Kolme polkua maisemaan. Litografioiden tekijöinä ovat Marita Mikkonen, Marius Olsen ja Ilona Raipala, selvästi sukulaissieluja, suomalaisen maiseman kuvaajia, lähellä luontoa. Mikkosen töissä on mielenkiintoisesti yhdistetty litografiaan puupiirrosta, värien kerroksellisuutta ja ilmavuutta. Olsenilla on myös litografioiden joukossa yksi, johon on yhdistetty puupiirrosta, tumma taivas, jota halkoo keltainen iltarusko. Koko Tallin yläkerta on täynnä Raipalan litografioita puista, oksista ja kasveista. Ripustusratkaisut ovat kullakin tekijällä erilaiset. Mikkosen aika isot vedokset ovat esillä sellaisinaan, hiukan kulmistaan käpertyneinä. Olsenin työt ovat kehyspahveissa, mikä tekee niistä enemmän "valmiin" näköisiä. Raipalan työt on ripustettu mielenkiintoisesti kuin pyykkinaruille pajuvitsoihin, ja töitä pitää tarkastella eri suunnilta. Näyttelyssä tuntui selvänä tekijöiden innostus, perehtyneisyys litografian tekniikkaan sekä halu kokeilla erilaisia työskentelytapoja ja töiden esille laittoa. Kokonaisuus on tyylikäs, selkeä ja jättää mukavan jälkimaun.
*************
 |
| Marita Mikkonen |
There is a stylish graphics exhibition Three Paths to Nature in Haihara Art Center´s Talli (Barn) in Tampere. The lithographs are made by Marita Mikkonen, Marius Olsen ja Ilona Raipala, and they clearly are kindred spirits, describers of Finnish landscape, near the nature. Mikkonen has combined interestingly lithograph with woodcut. In her works there are layering of colours and airiness. In Olsen's sheets there is also one litho with woodcut, dark sky sliced with yellow afterglow. The whole upper floor of the Barn is filled with Raipala's lithographs of trees, branches and plants. The suspension solutions vary. Mikkonen's rather large sheets are exhibited such as they are, a bit curled by the corners.Olsen's works are in passepartouts, which makes then more "finished". Raipala's lithos are hanged like on a clothes line with osiers, and you have to watch the works from different sides. In this exhibition you can clearly sense the enthusiasm of the makers, familiarity of the techniques as well as the urge to try out different types of graphic techniques and ways putting up their works. The set is stylish, clear and leaves a nice aftertaste.
 |
| Ilona Raipala |
 |
| Ilona Raipala |
Merimies istuu kapakassa kissa sylissään. Molemmilla on raidat. Ulkona tuulee ja yksinäinen purjevene keikkuu laineilla. Sisällä värit ovat pehmeän ruskeita. Pöydässä olevan kirjan kannessa lukee: Ulysses. En osaa venäjää, joten en osaa tulkita kortin tekstiä. Mutta pöydän jalassa on nimi: Soamo, jonka takana lienee Vladimir Kamaev (s. 1966). Ostin kortin jokin aika sitten Tallinnassa kirjakaupasta.
**************
A sailor is sitting in a tavern with a cat in his lap. Both of them wear stripes. It is windy outside and a lonely sailboat is moving up the waves. Inside the colours are warm brown. On the cover of the book on the table reads: Ulysses. I don't read Russian, so I can not interpret the text on the card. But on the leg of the table is a name: Soamo, which might be Vladimir Kamaev (b. 1966). I bought this card some time ago in a bookshop in Tallinn.
Kesä vaatii väriä ja aloitinkin öljymaalauksen, jonka idea on linoleikkauksestani Kissa, joka uskoi olevansa Tarzan. Tämä ensimmäinen vaihe on luonnosteltu akryyliväreillä kankaalle.
****************
Summer means colours, and so I started an oil painting. The subject is from my linocut Cat Who Thought She Was Tarzan. This first stage is outlined with acrylics on canvas.
