GRAFIIKKAA TAMPEREELLA / GRAPHIC ART IN TAMPERE

Kuutti Lavonen

Harvinaista Tampereella: useita näyttelyitä grafiikkaa samaan aikaan! Nämä kiersin yhtenä päivänä. Näsilinnankadulle oli ilmestynyt tyhjään liiketilaan pop-up myymälä, jossa oli isoja, hienoja grafiikan vedoksia, mm. useita ihania Kuutti Lavosen suuria kasvotutkielmia. Mältinrannan galleriassa oli Suomen Puupiirtäjien Seuran 2. vuosinäyttely, jossa oli aika monentasoista grafiikkaa, pidin eniten Tuula Moilasen vesiväripuupiirroksista ja Inari Krohnin herkistä luontotutkielmista. Ensimmäisen kerran näin parissa työssä käytettävän termiä: linografia. Merkitseekö samaa kuin linoleikkaus? Mahtavatko puupiirtäjät hyväksyä joukkoonsa linoleikkajia? Taidanpa alkaa itsekin käyttää töissäni tätä linografia -termiä  linoleikkauksissani. Galleria Saskiassakin poikkesin ja ihastuin Marita Mikkosen kivilitografiaan, sävykkäitä luontotutkielmia. Ja sitten olisi vielä ollut Himmelblaussa Ari Pelkosen puupiirros/maalauksia - ne jäivät nyt näkemättä.

***************
Rare in Tampere: several exhibitions of graphic art at the same time! These I managed to visit during one day. A pop-up shop had emerged in an empty store space on Näsilinnankatu street. There I saw many large and fine

Tuula Moilanen

graphic works, among others a few big face studies by Kuutti Lavonen. In Gallery Mältinranta there was the second exhibition of Finnish Woodcut Artists Society (Suomen Puupiirtäjien Seura), very multi-level graphics. I liked most Tuula Moilanen's watercolours woodcuts and Inari Krohn's gentle nature studies. For the first time I saw on couple of works the term: linografia (linograph)? Is this the same as linocut? Might the woodcutters accept linocutters among them? I will definitely start to use this linograph term on my linocuts. I stopped in Gallery Saskia and took a fancy to Marita Mikkonen's tuneful stone lithography designs of nature. And then there would have been still Ari Pelkonen's woodcut/paintings in Gallery Himmelblau - these were now left unseen!

Inari Krohn

Marita Mikkonen

Kuutti Lavonen

Pop-up kauppa / shop

LITOGRAFIOITA - NÄYTTELY / LITHOGRAPHS EXHIBITION

Marius Olsen

Haiharan taidekeskuksen Tallissa on tyylikäs grafiikan näyttely Kolme polkua maisemaan. Litografioiden  tekijöinä ovat Marita Mikkonen, Marius Olsen ja Ilona Raipala, selvästi sukulaissieluja, suomalaisen maiseman kuvaajia, lähellä luontoa. Mikkosen töissä on mielenkiintoisesti yhdistetty litografiaan puupiirrosta, värien kerroksellisuutta ja ilmavuutta. Olsenilla on myös litografioiden joukossa yksi, johon on yhdistetty puupiirrosta, tumma taivas, jota halkoo keltainen iltarusko. Koko Tallin yläkerta on täynnä Raipalan litografioita puista, oksista ja kasveista. Ripustusratkaisut ovat kullakin tekijällä erilaiset.  Mikkosen aika isot vedokset ovat esillä sellaisinaan, hiukan kulmistaan käpertyneinä. Olsenin työt ovat kehyspahveissa, mikä tekee niistä enemmän "valmiin" näköisiä. Raipalan työt on ripustettu mielenkiintoisesti kuin pyykkinaruille pajuvitsoihin,  ja töitä pitää tarkastella eri suunnilta. Näyttelyssä tuntui selvänä tekijöiden innostus, perehtyneisyys litografian tekniikkaan sekä halu kokeilla erilaisia työskentelytapoja ja töiden esille laittoa. Kokonaisuus on tyylikäs, selkeä ja jättää mukavan jälkimaun.

*************

Marita Mikkonen

There is a stylish graphics exhibition Three Paths to Nature in Haihara Art Center´s Talli (Barn) in Tampere. The lithographs are made by Marita Mikkonen, Marius Olsen ja Ilona Raipala, and they clearly are kindred spirits, describers of Finnish landscape, near the nature. Mikkonen has combined interestingly lithograph with woodcut. In her works there are layering of colours and airiness. In Olsen's sheets there is also one litho with woodcut, dark sky sliced with yellow afterglow. The whole upper floor of the Barn is filled with Raipala's lithographs of trees, branches and plants. The suspension solutions vary. Mikkonen's rather large sheets are exhibited such as they are, a bit curled by the corners.Olsen's works are in passepartouts, which makes then more "finished". Raipala's lithos are hanged like on a clothes line with osiers, and you have to watch the works from different sides. In this exhibition you can clearly sense the enthusiasm of the makers, familiarity of the techniques as well as the urge to try out different types of graphic techniques and ways putting up their works. The set is stylish, clear and leaves a nice aftertaste. 

Ilona Raipala

Ilona Raipala