FINLAYSON ART AREA / FAA 2026 -NÄYTTELY / EXHIBITION

2026 FAA / Finlayson Art Area -näyttelyt Galleria Himmelblaun tiloissa Tampereella ovat avoinna 13.6 - 16.8. ti-su klo 11-18 (suljettu juhannuksena 19. -21.6.).

Aikaa näyttelyjen kokemiseen kannattaa varata.

Yksi iso tehdassali esittelee Ossi Somman veistostaidetta. 1960-luvulta lähtevä poliittinen vire teoksissa näkyy kuten patsaassa, jossa tasapainotellaan jumalan/ihmisyyden ja mammonan välillä. Tuoleja on tosi paljon.

Toisessa tehdassalissa OivaToikan lasiteokset heijastavat myös vuosikymmenien tyylit tai niiden pysyvyyden. Hauska oli jokseenkin samanlainen pari vuosilta 1968 ja 2004.

Yhden salin täyttävät viiden taiteilijan Kaksi aurinkoa- näyttely. Kameraan jäi pari kuvaa Erik Niemisen maaalauksista.

Yksi kokonainen kerros on omistettu Himmelblaun grafiikanpajassa kautta vuosikymmenten tehdylle grafiikalle. Mielenkiintoisin näyttely!

Osa taiteilijoista on tuttuja, Himmelblaun näyttelyissä nähtyjä ja rakastettuja kuten Esa Riippa, Inari Krohn tai Tiina Kivinen. Mukana on iso joukko ainakin itselleni tuntemattomampia tekijöitä ja hieno pari Teemu Mäenpään tiikeristä ja siitä, miten grafiikka voi väreillä ja vedostusjäljellä muuttaa kuvan tunnelmaa.

Ulkona parkkihallin seinällä on Petri Nuutisen suuri valokuvateos, useista porrasaiheista hienosti koottu. Ja parkkihallin portaissa (sisäänkäynti ovesta vasemmalla seinäkuvasta) on lisää pienempiä valokuvia, joiden muodot sopivat hienosti vanhan porrashuoneen betoni- ja tiiliseiniin.

******************

2026 FAA / Finlayson Art Area exhibitions at Gallery Himmelblau in Tampere are open from 13.6 - 16.8. Tue-Sun 11am-6pm (closed during Midsummer from 19-21.6). It is worth reserving time to experience the exhibitions.

One large factory hall presents Ossi Somma's sculpture art. The political mood originating from the 1960s is visible in the works, such as in the statue, which balances between God/ human soul and Mammon. There are a lot of chairs.

In the other factory hall, OivaToikka's glass works also reflect the styles of the decades or their permanence. A couple from 1968 and 2004 were somewhat similar.

One hall is filled with the Two Suns exhibition by five artists. The camera caught a couple of pictures of Erik Nieminen's paintings.

One entire floor is dedicated to the graphics made in Himmelblau's graphic workshop over the decades. The most interesting exhibition! Some of the artists are familiar, seen and loved in Himmelblau exhibitions, such as Esa Riippa, Inari Krohn orTiina Kivinen. There is a large group of artists who are at least unknown to me and a great couple of Teemu Mäenpää's tigers showing how graphics can change the mood of a picture with colors and a print.

Outside on the wall of the parking garage is a large photographic work by Petri Nuutinen, nicely assembled from several staircase themes. And on the stairs of the parking garage (the entrance from the door to the left of the wall picture) there are more smaller photographs, the shapes of which fit nicely with the concrete and brick walls of the old stairwell.

FINLAYSON ART AREA 2021

Jokohan alkaa olla uskallusta aloittaa taidenäyttelyissä käynti koronapandemian aikana. Ainakin on jo kaksi rokotusta, kummasti se helpottaa! Ensimmäisenä uskaltauduttiin Finlayson Art Arean kesän 2021 näyttelyyn. Alue on laaja, vanhoja tehdashalleja, käytäviä, nurkkia ja kulmia. Nähtävää ja koettavaa riittää, paljon videotaidetta pimeissä halleissa. Jotenkin nyt pitkän taidetauon jälkeen enemmän tuntui hyvältä katsella perinteisiä tauluja seinillä tai veistoksia. Tätä onkin kaivattu! 

********

It´s starting to feel ok to visit an art exhibition during these pandemic times. At least I already have two vaccinations, makes oddly more easy! First we dared to visit Finlayson Art Area´s summer 2021 exhibition. The area is vast, old factory halls, passages, corners and turns. There really is a lot to experience and see, a lot of video art in dark factory halls. But somehow now after a long pause at art experiences it felt good just to look at traditional paintings on the walls or some sculptures. This has been missed a lot!

Kain Tapper

Jasmin Anoschkin

Jasmin Anoshkin

Esko Männikkö

Teemu Mäenpää

Birger Kaipiainen

 
Birger Kaipiainen

Ritva-Liisa Virtanen

Norman Ackroyd

Finlayson Art Area FAA 2019

Tämän kesän FAAn eli Finlayson Art Arean ehdoton tähti minulle oli Inari Krohn (s. 1945). Hänen puupiirros/viivasyövytyksensä oli Himmelblaun grafiikan pajan parvekkeella: herkkiä luontoaiheita, kasveja, puita, lintuja. Ison näyttelyhallin perälle levittäytyivat vesivärityöt ja uudemmat öljymaalaukset mdf-levylle. Vesiväritöissä toistuivat kasvi- ja kukka-aiheet ja monet japanilaisvaikutteet. Öljyvärityöt olivat hiukan painavampia, maisemia toistuvista kukkuloista ja vuorenseinämistä monen värisine peltoineen. Maisematkin näyttivät hiukan itämaisilta tai välimerellisiltä . Muuten FAA:n lukuisat abstraktit työt, valokuvat tai maalatut skeittilaudat paraatipaikoilla eivät nyt oikein innostaneet. Ruotsalaisen kuvanveistäjän Roland Perssonin (s. 1963) suuri silikoninorsu  sopi vanhaan tehdashalliin, ja hintakin sai suun auki: 50.000 euroa. Hannu Riikosen (s. 1945) neljään suuntaan kurkottelevat värikkäät puuveistokset lymyilivät siellä täällä kulmien takana, oli kiva tavata niitä!

*************

Inari Krohn (b. 1945) was definitely the star of this summer's FAA (Finlayson Art Area) exhibition. Her woodcut/etchings were on the balcony of the Himmelblau Graphic Workroom: delicate nature themed pictures, plants, birds and trees. The Watercolour paintings and new oil paintings on mdf plates were at the back of an old factory hall. The watercolours were repeating plant and flower themes and also some Japanese influences. The oil paintings were a bit heavier, landscapes of rolling hills and mountain sides with multicoloured fields. Even these landscapes seemed a bit Oriental or Mediterranean. On the other hand many of the abstract works, photographs or painted skateboards did not inspire me at this time. Swedish sculptor Roland Persson's (b. 1963) huge silicone elephant suited fine in the old factory surroundings, and even the price made me open-mouthed: 50,000 euros. Hannu Riikonen's (b. 1945) four-way gazing colourful wooden sculptures were lurking around the corners, nice to have met them!

FAA 2017

Miina Äkkijyrkkä

FAA eli Finlayson Art Area on ihmeellinen ja ihana kokemus: keskellä Tamperetta vanhalla tehdasalueella sokkeloinen taidenäyttelyjen rypäs. Tiloja voi kävellä ilmaiseksi vaikka joka päivä ja löytää aina nurkan takaa jotain uutta. Vanhat teollisuushallit ovat kauniita, hämäriä, kivisiä, betonisia, kummallisia putkia ja rakennelmia siellä täällä, ja portaikoissa tai pihalla törmää puu- ja metalliveistoksiin. Suurin veistos on Miina Äkkijyrkän peltilehmä, ja hänen metalliveistoksensa suomalaisesta lypsykarjasta jatkuvat Himmelblaun galleriassa. Nyt ensimmäistä kertaa käytössä olevan hallin täyttävät ROP-ryhmän (Tuomo Rosenlund ja Pekko Orava) rakennelmat ja pienet ihmiset. Nanna Suden suurten väritutkielmien rinnalla hehkuvat upeasti yhtä suuret Canal Cheong-Jagerroosin maalaukset. Ja aina on kiinnostavaa nähdä Outi Heiskasen grafiikan vieressä grafiikanpaja Himmelblau täydessä työn touhussa. Parasta kesää kotikaupungissani!
Työväenmuseo Werstaassa Lewis Hinen valokuvanäyttely vuosisadan alun lapsityöläisistä Amerikassa on koskettava.

**********

Canal Cheong-Jagerroos

FAA or Finlayson Art Area is a wonderful and glorious experience: in the middle of Tampere in an old factory area a rambling cluster of art exhibitions. You can walk around these areas for free - every day if you want - and find something new around the corner. The old factory halls are beautiful, dim, stony, concrete, strange pipes and structures here and there, and on the steps and on the yard you bump into wooden or metallic sculptures. The largest of these sculptures is Miina Äkkijyrkkä's tin cow, and her metal sculptures of Finnish native breed cows continues in Himmelblau gallery. One hall, now used for the first time, is filled with ROP Group's (Tuomo Rosenlund and Pekko Orava) installations and tiny people. Beside Nanna Susi's huge colour visions Canal Cheong-Jagerroos' equal huge paintings are glimmering  gorgeously. And its always interesting by the graphics of Outi Heiskanen to watch the bustle of Himmelblau graphics workroom. Just the best summer in my home town!
Lewis Hine's photo exhibition in The finnish Labour Museum Werstas of working children in America in the beginning of 1900's is very touching. 

ROP

ROP

Nanna Susi

Outi Heiskanen

Himmelblau

Werstas

FAA 2016

Samuli Heimonen

FAA (Finlayson Art Area) - taidenäyttely levittäytyy jo toista kesää ympäri Finlaysonin vanhaa teollisuusaluetta. Sokkeloinen tapahtuma vaatii kartan, ja nähtävää on paljon. Nämä kohdat saivat minut huokailemaan ihastuksesta:  Samuli Heimosen (s. 1975)  koskettavat susi-maalaukset, lähikuvissa pedon surulliset kiiltävät silmät ja maisemakuvissa pieni susi suuren fantastisen luonnon keskellä; Petri Ala-Maunuksen (s. 1970) valtavat (ja minikokoiset)  mielikuvitusmaailmat, dramaattiset maalaukset joiden illuusioita tahallaan tehdyt tahrat rikkovat; Antti Tantun (s. 1963) voimakkaat puuveistosta käyttävät symbolistiset kuvat; Tiina Kivisen (s. 1971) suuret monotypiat, joissa harmaan värin sävyjä elävoittää pinkki; Marja Pirilän (s. 1957) valokuvasuurennokset Nottbeckien historiasta tiiliseinällä ulkona. Tätä näyttelyä voi tutkailla uudelleenkin, ilmaiseksi, 28.8.2016 asti. 

************

Petri Ala-Maunus

FAA (Finlayson Art Area) art exhibition spreads already for the second summer along the old factory area of Finlayson. The rambling exhibition requires a map, and there really is a lot to see. These parts made me sigh with delight: Samuli Heimonen's (s. 1975) touching paintings of wolves, the gleaming eyes of the beast in the close-ups and tiny wolves in the big landscapes in the middle of a fantastic nature;  Petri Ala-Maunus's (s. 1970) huge (and diminutive) imaginary worlds, dramatic paintings, and the illusions intentionally broken with deliberately made smudges; Antti Tanttu's  (s. 1963) powerful, symbolic pictures done partially with woodcuts; Tiina Kivinen's  (s. 1971) large monotypes, where gray hues are enlivened by pink;  Marja Pirilä's  (s. 1957) photomagnifications of Nottbeck's family history on the tile wall in the open air. This is an exhibition worth visiting again, for free, until August 28th, 2016.

Marja Pirilä

Antti Tanttu

Tiina Kivinen

Samuli Heimonen

Samuli Heimonen

Samuli Heimonen