SUOMEN KESÄ! / FINNISH SUMMER!

Lempipaikkani kesämökillä linopiirrosten tekoon  on ehdottomasti parveke. Mikä nautinto kaivertaa linoa kun aurinko lämmittää selkää ja kuulee lintujen laulun. No, nyt Suomen kesä yllätti. Lämpöä on alle 10 astetta ja tuuli yltyy. Perustinkin sitten linopiirrosten tekoa varten työpisteen mökkiin sisälle. Ikkunasta näkyy vihreää ja sisällä on lämmin. Suomen kesä!

***********

My favorite place for cutting linos at the summer cottage is definitely the balcony. What a pleasure it is to carve a lino when the sun is warming my back and I can hear birds singing. Well, now the Finnish summer surprised me. There is below 10 C degrees outside and the wind is getting stronger. So I made myself a working place inside the cottage for cutting linos. I can see green from the window and it´s warm inside. The Finnish summer!

PISPALA-TALO: 1 / PISPALA HOUSE: 1

Aloitin uuden sarjan pieniä linoleikkauksia (A6) Pispalan taloista. Ensimmäinen on Uittotunnelin talo, jonka ehkä voisi tästä kuvasta tunnistaakin.

***************
I started a new series of small linocuts (A6) of houses in Pispala. The first one is Floating Tunnel House (uittotunnelin talo), which is perhaps even recognizable from this picture.

KAIVERTAJA VASTAAN VEDOSTAJA / CARVER VERSUS PRINTER

Linoleikkauksessa minua on kiinnostanut mahdollisuus tehdä käsityönä teos alusta loppuun. Mitään koneita tai töiden teettämistä ulkopuolisilla ei ole tarvittu. Isoimpien linoleikkausteni vedostamisessa tosin olen käyttänyt apuna nurmikkojyrää, mutta ei sitäkään voi oikein koneeksi laskea. Nyt olen alkukesän aikana huomananut vain kaivertavani, uusia ja uusia linoleikkauksia. Linoleikkauksen aloitus sileälle linopalalle tuntuu jännittävältä ja sitten kuvan kaiverrus esiin vie mukanaan. Olen lisännyt suurimpaan linoleikkaukseeni jälleen yhden "kerroksen" eli kaksi palaa lisää niin, että siinä on nyt kahdeksan palaa ja lopullinen koko 80 x 60 cm. Lisäksi olen aloittanut uuden panoraamamallisen linon nyt 4-osaisena. Pienempiä kuvia syntyy ohessa, jopa jo joulukortteja. Pitäisi siirtyä vedostukseen ja se tuntuu nyt kuin vaihtaisi olomuotoaan kaivertajasta vedostajaksi. Maailma on ihan toinen: erilaiset värit, paperit (paksuus, pehmeys, kovuus, paino, värisävy), telat ja muut painamisen välineet. Taitaisin tarvita erillisen vedostajan, sillä tämä puoli linoleikkauksesta on ihan oma taiteenlajinsa ja vaatii ihan erilaista tietämystä ja tekotapaa kuin kaiverrus.

*******************
In linocutting I have been interested in the possibility to make the work by hand from the beginning to the end. There have not been any need for machines or ordering work from somewhere else. I have used a garden roller pulling my largest linocuts, but surely that is not considered as a machine. Now during the early summer I have noticed that I only carve and carve always new linocuts. It feel exciting to start the carving on a clean, smooth piece of lino, and then the carving takes the power. I have added still one new "layer" to my biggest linocut, which now has eight pieces and measures 80 X 60 cm. In addition I have started a new now 4-piece panorama linocut. Smaller linocuts are appearing on the side, even Christmas cards. Now I should move to printing, and it feels like changing your being from a carver to a printer. The world is quite like the other one: different colours, papers (thickness, softness, hardness, weight, hues), rollers, and other instruments for printing. I might need a separate printer, because this side of linocutting is quite an other form of art and it requires quite different kind of knowledge and way of working as carving.

PICASSO: LINOLEIKKAUKSIA / LINOCUTS

Muutaman päivän aikana Lontoossa ehtii aika moneen taidenäyttelyyn. Tämä oli mielenkiintoinen. Poikkesin British Museumin pieneen näyttelyyn kahdesta Pablo Picasson (1881-1973) linoleikkauksesta. Museo oli saanut kokoelmiinsa useita vedoksia linoleikkausten eri vaiheista, jotka hienosti avasivat tekotapoja. Picasso teki paljon linoleikkauksia erityisesti 1950-1960-luvuilla. Näyttelyn työt oli tehty vuonna 1962. Toinen näyttelyn linoleikkauksista oli värikäs asetelma lasista, hehkulampusta ja hedelmistä. Työ on tehty reduktio-menetelmällä eli kaivertamalla samasta laatasta aina lisää pois ja vedostamalla eri versiot päällekkäin. Picasso on tässä käyttänyt yllättävän kontrastisia värejä, vihreää, keltaista ja punaista. Mustakin vaihe yksinään oli kaunis.

Toinen linoleikkaus oli muotokuva Jacqueline-vaimosta. Linoleikkaus oli tehty kahdella eri laatalla. Toiselle laatalle Picasso oli terävällä piikillä raapinut ohuita viivoja niin, että tulos vaikutti joltain muulta grafiikalta kuin linoleikkaukselta. Toiselle laatalla oli kaiverrettu paksut ääriviivat ja painettu nämä kuvat päällekkäin. Lopputulos ei ollut kovin miellyttävä, liian suttuinen ja tukkoinen. Pelkkä musta ääriviivaversio olisi riittänyt.

There is time for a few art exhibition during couple of day´s visit in London. This was interesting. I stopped in a small exhibition of Pablo Picasso´s (1881-1973) two linocuts in British Museum. The museum had acquired several prints of these linocuts in their different stages, and they opened finely the working methods. Picasso made a lot of linocuts especially in the 1950-1960´s. The works in this exhibition were done in 1962. The other of the linocuts was a colourful still life of a glass, light bulb and fruits. This work was done with the reduction technique where you carve more and more away from the same block and pull the different version on top of each other. Picasso has used here surprisingly contrast colours, green, yellow and red. The black stage on it´s own is beautiful. 

The other linocut was a portrait of his wife Jacqueline. This linocut was made with two separate block. On the other block Picasso had scratched thin lines with some sharp blade, and the result was more like some other style of graphics than linocut. On the second block he carved only thick outlines, and these two pictures were then pulled on top of each other. The result was not very pleasant, too scruffy and plugged. Only the outlines would have been enough.

AN ALPHABET OF LONDON - KIRJA / BOOK

Christopher Brownin (s. 1953)  kirja An Alphabet of London on ihan riemastuttava. Hänen muistelunsa lapsuudesta Thamesin rannalla Putneyssä ovat hellyyttäviä ja lämpimiä. Samoin tarinat erilaisista tapahtumista ja rakennuksista, joita hän myöhemmin kiersi kuvaamassa. Mutta pääasia tässä kirjassa ovat kuvat - ja ne ovat linoleikkauksia. Kuvat on järjestetty aakkosiin Queen Annesta London Zoohon ja painettu aidon tuntuiselle vedostuspaperille. Linoleikkaukset esittävät rakennuksia (Banqueting House, Pagoda Kew-Gardenissa jne) , katunäkymiä (The Beatles ylittämässä Abbey Roadia, Trafalgar Square, Fleet Street jne) sekä erilaisia yksityiskohtia (Eros-patsas, Gherkin, Oxo-torni jne) ja ihmisiä ( Krayn veljekset, John Keats, Amy Winehouse jne). Isommat linoleikkaukset on väritetty ehkä digitaalisesti, ja pienemmät ovat usein aika suurpiirteisiä, aitoja linoleikkauksia - ei mitään turhaa hienostelua. Tämä kirja saa linoleikkausta harrastavan hymyilemään. Brown työskenteli englantilaisen linoleikkauksen mestarin Edward Bawdenin opissa, ja tässä kirjassa onkin selvästi jotain Bawdenimaista, selkeää ja yksinkertaista graafisuutta.

Cristopher Brown´s (b. 1953) book An Alphabet of London is really charming. His memoirs of his childhood the the Thames in Putney are warm and adorable. Aand so are the stories of different happenings and buildings that he circled and depicted. But the main thing in this book are pictures - and they are linocuts. Pictures  have been arranged in the alphabetical order from Queen Anne to London Zoo and the book has been printed on real linocut printing paper. Linocuts are of buildings (Banqueting House, Kew Gardens Pagoda etc), street views (The Beatles crossing Abbey Road, Trafalgar Square, Fleet Street etc), and all kinds of details (Eros statue, Ghekin, Oxo Tower etc), and people (Kray Brothers, John Keats, Amy Winehouse etc). The bigger linocuts have been coloured perhaps digitally, and the smaller ones are often quite generous, real linocuts - no pointless snobbery. This book makes any linocut artist or hobbyist to smile. Brown worked with the English linocut master Edward Bawden, and there is clearly something Bawdenian is this book, plain and simple graphic.

Christoper Brown
An Alphabet of London
Merrell Publishers Limited, 2012
96 sivua/pages

VOIKUKKAPELTO / DANDELION FIELD

VOIKUKKAPELTO

Suomessa on alkukesällä aina massoittain voikukkia teiden ja ojien vieressä. Mutta tänä vuonna voikukkia on ollut vielä aiempaa enemmän, kokonaisia peltoja.

Tämä linoleikkaus voikukkapellosta on tehty sapluunan avulla ensin värittämällä keltainen osuus akryylivärillä. Musta on sitten vedostettu keltaisen päälle. Tässä olisi ideaa sarjalle: heinäpelto, viljapelto, perunapelto, järven selkä, veden alla....

DANDELION FIELD

In Finland there is always in the early summer masses of dandelions by the roads and ditches. But this year there has been still more dandelions, even on the fields.

This linocut was made with a stencil by colouring first the yellow part with acrylic paint. The black colour was then printed on the yellow. I find here an idea for a whole series: hayfield, corn field, potato field, open lake, under the water...

Sapluuna / The Stencil

TOPI

TOPI

Tampereen Pispalan kaupunginosan vanhat talot viehättävät ja inspiroivat loputtomasti. Talojen erilaiset muodot, kuviot ja koot sopivat mielestäni hyvin linoleikkauksen tekniikkaan. Tein aiemmin pienemmän kuvan Pispalan portaista, mutta halusin nyt kokeilla isompaa kuvaa liittämällä  yhteen neljä irrallista linoleikkausta. Vedostus olikin aika konstikasta, mutta teippasin palaset yhteen takaa pakkausteipillä. Kuvasta tulikin sitten suhteellisen iso: 40 x 60 cm. Ja väriä kului aika reippaasti.Tätä isompaa ei kyllä pysty enää käsin vedostamaan.

Talot ovat osaksi totta, osaksi yhdistelmiä useista taloista ja osaksi muistikuvia. TOPI on kuvan keskellä oleva koira omassa koirankopissaan. Tämä koirankoppi on olemassa Pispalan harjulla.

TOPI

The old houses in Pispala part of town in Tampere fascinate and inspire me endlessly. Different shapes, patterns, and sizes of the houses suit to my mind well to linocutting technique. I made earlier a linocut of Pispala steps, but i wanted now try a bigger picture by joining together four separate linoleum pieces. Printing was a bit tricky, but I taped the pieces together from the backside with packing tape. This picture is quite big: 40 x 60 cm. And a lot of colour was needed. Bigger linocut than this one is impossible to print by hand.

The houses in the picture are partly real, partly combinations of several houses, and partly recollections. TOPI is the name of the dog in his doghouse in the middle  of the picture. This doghouse exists on Pispala ridge.

UNI / SLEEP

Tässä linoleikkauksessa kokeilin värillisen paperin ja mustan linovärin yhdistämistä. Löysin laatikoistani muutaman arkin vanhaa marmoripaperia. Pala paperia on ensin liimattu  pohjapaperille vasempaan alareunaan ja kuva nukkuvasta kissasta vedostettu päälle.

Kokeilin myös erilaisia kuvioita. Takana oleva kuviointi muistuttaa verhoja/säleverhoja ja oikealla oleva ruudutus tyynynpäällistä.

Mallina tähän kuvaan oli kotonani oleva puinen kissaveistos, ehkä jostain kaukoidästä.

****************

In this linocut I experimented to combine coloured paper and lino colour. I found in my drawers a few sheets of old marble paper. A piece of marble paper was first clued on the bottom left corner of the paper and then the picture of the sleeping cat was printed on the paper.

I also tried different patterns. On the back is the pattern resembling curtains or blids and the checked pattern on the right is like a pillow.

The cat is based on a wooden cat statue, possibly somewhere from the Far East.

Mallina ollut puinen kissa / Wooden cat model

PISPALAN PORTAAT / PISPALA STEPS

PISPALAN PORTAAT

Kuljen jokseenkin päivittäin läpi Pispalan kaupunginosan. Talojen erilaiset muodot ja kuvioinnit eivät lakkaa innostamasta. Kahta samanlaista vanhaa taloa Pispalassa ei ole. Ikkunoita on nähtävästi puhkottu seiniin siihen kohtaan, jossa valoa on sisälle tarvittu. Lisää kerroksia on rakennettu kun perhe on  kasvanut. Yleensä talot on rakennettu puusta ja rimoista. Ulkolaudoitus on välillä poikittain, välillä pystysuuntaan ja välillä vinossa.

Pispalassa portaita riitää, mutta Pispalan portaat ovat pisimmät. Näitä portaita Tampereen jääkiekkojoukkueiden pelaajat ravaavat edestakaisin, hurjimmilaan kaveria selässä kantaen. Siinä jalat vahvistuvat!

Linoleikkausta tehdessäni sulattelin yhteen Pispalan talojen luomia mielikuvia. Osa taloista on oikeasti olemassa, osassa onlen yhdistellyt piirteitä useista taloista.

PISPALA STEPS

I walk almost every day trough Pispala (a part of town in Tampere). Different shapes and patterns of the old houses do not stop to inspire me. You van not find two identical old houses in Pispala. Apparently people have made holes for windows where light was needed inside the rooms. They have build upper floors when the family has grown. Mostly the houses have been made of wood and narrow laths. The boarding is sometimes vertical, sometimes horizontal or diagonal.

There is a lot of steps in Pispala, but Pispala steps are the highest. The ice hockey players run these steps up and down, at the wildest they carry another player on their back. That strenghtens the legs!

When I made this linocut I recalled my memories of old Pispala houses. Some of the houses really exist and some of them are combinations of several different houses.

PYYNIKKI

Pyynikki

Pyynikki on kansallispuisto Tampereella. Puisto on oikeastaan osa isoa soraharjua ja sillä kasvaa enimmäkseen isoja mäntyjä. Tämä linoleikkaus pohjautuu valokuvaan, jonka otin pimeimmästä osasta Pyynikin metsää.

Tässä linoleikkauksessa kokeilin erilaisia kaiverrusteriä: kapea v-mallinen, leveä v-mallinen ja leveä u-mallinen. Punainen taivas painettiin ensin ja sitten musta osa.

Pyynikki

Pyynikki is a national park in Tampere. The park is actually part of a big gravel ridge and there is growing mainly big pine trees. This linocut is based on a photograph I took of the darkest part of Pyynikki park.

In this linocut I experimented with different cutting blades: narrow v-shaped, broad v-shaped and broad u-shaped. The red sky was printed first and then the black part.



PISPALA

Pispalan kaupunginosa Tampereella on jääkauden muovaama soraharju. Talot ovat jyrkässä rinteessä melkein päällekkäin. Pispalassa on vielä jäljellä vanhoja taloja 1900-luvun alkupuolelta. Erityisen kaunis Pispalan rinne on illan hämärtyessä kun valot syttyvät yksitellen talojen ikkunoihin. Pispalalaisen runoilijan Lauri Viidan sanoin: "... on valo syttynyt ikkunaas, olet kotona taas..."

Keltaiset valot kolmeen ikkunaan tässä linoleikkauksessa tein pienillä linoleumin kappaleella, "leimasimella" valmiiseen kuvaan.

Pispala is a part of town in Tampere. Actually Pispala is a gravel ridge moulded by the glacial period. Houses are situated on this steep slope almost on top of each other. There are still old houses from the first half of the 20th century. Pispala ridge is especially beautiful at the dusk when the windows lit up one by one.

In this linocut I made the yellow lights in three windows with a small piece of linoleum like a stamp on the final picture.

ISO KURPITSA / BIG PUMPKIN

Iso kurpitsa

Kurpitsa on muisto viime kesältä. Ostin mielestäni kesäkurpisan taimen, joka osoittautuikin tavalliseksi kurpitsaksi. Iso kurpitsa valloitti osansa kasvimaasta ja kasvoi ja kasvoi... Syksyllä se päätyi kurpitsalyhdyksi.

Linoleikkauksen keltainen väri painettiin ensin ja sen päälle musta linoleikkauksen osa. Innostuinpa kokeilemaan erilaisia keltaisia taustoja: akryylivärillä painettu keltainen oli kokkareista, linoleumin kääntöpuolella painettuna väri sai pienen kuvion. Tavallisella linovärillä painettu keltainen oli mielestäni paras, mutta pientä tekstuuria tai epätasaisuutta värissä voi hyvinkin olla.

Tämä iso kurpitsa muistuttaa hiukan vanhojen puisten appelsiinilaatikoiden suojapapereita.

Big Pumpkin

The pumpkin is a memory of last summer. I thought I bought a plant of zucchini, but the plant turned out to be a regular pumpkin. The big pumpkin conquered its part of the kitchen garden and grew and grew... In the autumn it ended as a pumpkin lantern.

The yellow part of this linocut was printed first and then the black colour. I became interested in printing the yellow colour with acryl colour (that was a bit lumpy and very uneven) and with the backside of the linoleum (some pattern). But the best result is in my opinion the regular block colour with some irregularity.

This big pumpkin reminds me of paper covers on old wooden orange boxes.

Kurpitsakuvan kokeilut kuivuvat työhuoneella /
Experiments of the pumpkin picture drying in my workroom.

Backside of the linoleum (texture/pattern)

Acryl colour (lumpy and uneven)

LINTULAUTA 1 JA 2 / BIRD FEEDER 1 AND 2

Lintulauta 1 / Bird Feeder 1

Lintulauta 1 & Lintulauta 2

Talvi alkaa olla ohi, mutta edelleen ruokin pikkulintuja.

Tässä linoleikkauksessa  kissa on sisällä ikkunan takana ja ihmettelee ulkona lentäviä ja lintulaudalla käyviä lintuja. Lopullinen tulos (Lintulauta 1) olikin vaaleampi kuin kuvittelin.

Ajattelin sitten tehdä samasta aiheesta toisen version käänteisenä eli valkoisen mustalla pohjalla (Lintulauta 2). Vedostin tämän toisen version hyvin tumman sinisellä värillä. Minusta tämä toinen versio on parempi.

Lintulauta 2 / Bird Feeder 2

Bird Feeder 1 & Bird Feeder 2

The winter is soon over but I still feed birds.

In this linocut the cat is inside behind the window and watches birds flying by or visiting the bird feeder. The final work (Bird Feeder 1) was lighter than I imagined.

I then thought to make another version of the same subject as white on black (Bird Feeder 2). I printed this new version with very dark blue ink. I think the second version is perhaps better.

PYRY / SNOWFALL

PYRY
Talvi on ollut pitkä, kylmä, pimeä ja luminen. Ja edelleen on lunta maassa ja hiukan ilmassakin. Tämä linoleikkaus kuvaa talven tunnelmia.

Linoleikkaus on hyvin rauhallista, meditatiivista ja melkein terapeuttista puuhaa. Vertaisin sitä vaikkapa villapuseron tai sukan kutomiseen.  Tämän Pyry-kuvan yläreunan kuvio lumihiutaleineen ja kuusenreunoineen muistuttaakin ehkä villapuseron kuvioneulosta.

En omista mitään painokonetta, joten teen linoleikkausten vedostamisen käsin. Hyviä apuvälineitä ovat puukauhat, pehmustettu "painin" ja kaulin. Kaulimeni on puinen, mutta jostain saattaa tulla eteen marmorinen - yhteen aikaan sellaisia ostettiin joululahjoiksi.

SNOWFALL

The winter in Finland has been long, dark and very snowy. There is still snow on the ground and a little in the air. This linocut reflects the winter mood.

Linocutting is very slow, meditative and almost therapeutic work. I would compare linocutting to knitting of a wool jumper or socks. The pattern at the upper edge of this Snowfall cutting with snowflakes and trees reminds me of a pattern in a winter jumper.

I don´t own any printing machine so I print my linocuts by hand. Good tools are wooden ladles, a soft "handle" and a rolling pin. My rolling pin is wooden, but I might find somewhere a marble one - years ago they were popular Christmas presents.

KAKSIN / TOGETHER

KAKSIN

Ensimmäinen linoleikkaukseni: Kaksin.

Linoleikkauksessa yllätti se, että kuvaa työstetään kaivertamalla pois kaikki kohdat, joiden on  tarkoitus on  olla lopputuloksessa valkoisia. Yleensähän piirtäessä jälki on päinvastainen: mustaa valkoisella. Samoin työtä tehdessä kuva on peilikuva lopullisesta.

Kuvittelin voivani värittää valmista kuvaa aika reippaastikin, mutta siinä oli omat hankaluutensa. Vesiohenteiset värit kuten vesiväri tai akryylivärit eivät toimi, sillä ne sotkevat vesioheisen linovärin. Pastelliliidulla värittäminen onnistuu. Oikeanpuoleisen kissan voikin  hyvin värittää halutulla värillä/väreillä, yksivärisenä tai vaikka raidallisena.

Tämä kuva sopii hääpäivän tai ystävänpäivän muistoksi.

TOGETHER

My first linocut: Together.

Linocutting was surprising. All the places, which were supposed to be white in the final work, were cut away. When drawing with a pen, the lines are black on white - linocutting is like cutting white and  leaving all the black places. Linocutting is also mirror image from the final work.

I also imagined that I could colour the print. But watercolours or acrylic colours mixed with the water based lino colour. Pastel colour is ok and I can colour the cat on the right as I like: red, blue, striped etc.

Tällaisilla välineillä pääsee linoleikkausessa alkuun : linolevy, kaiverrusteriä  ja varsi, lasilevy ja tela värin levittämiseen sekä painoväri.

These are needed when starting licutting: a small piece of linoleum, cutting blades and a handle, piece of glass and a roller for spreading the colour and the linocut colour/block printing colour.