PICASSO 1932 / TATE MODERN - NÄYTTELY / EXHIBITION

Muutaman päivän aikana Lontoossa voi nähdä muutaman hienon taidenäyttelyn. Paras niistä oli varmasti Tate Modernin Picasso 1932. Näyttelyssä kuvattiin upeasti Picasson (1881-1973) työ ja elämä yhden vuoden aikana sekä maalauksina että luonnoksina ja faktoina. Picasso oli juuri täyttänyt 50 vuotta, hän oli jo arvostettu ja varakas taiteilija, hänellä oli suuri retrospektiivinen näyttely Pariisissa, hän asui vaimonsa Olgan ja poikansa kanssa kaupunkiasunnossaan ja hankki studiokseen ison kartanon maalta, jossa vietti aikaansa rakastajattarensa kanssa. Picasso maalasi vuonna 1932 noin 100 teosta. Hän muunteli aiheitaan, Marie-Thérèse Walterin muotokuvia erilaisissa unenomaisissa tunnelmissa, klassisia aiheita kuten Pan-huilunsoittajaa, asetelmia ja loppuvuodesta surrealistisia muunnelmia jo Guernican tyylisistä hahmoista. Hurja vuosi yhden taiteilijan elämässä - flow-tila vai jonkunlainen pakkomielle!
Olen käynyt Lontoossa taidematkoilla säännöllisesti. Mutta muuttuuko tarjonta Brexitin myötä? Enkä todellakaan halua palata täyttämään maahantulokortteja.

****************
You can see a few fine art exhibitions even during a few days in London. The best of them was surely Picasso 1932 at Tate Modern. Picasso's (1881-1973) work and life during one year was finely described with paintings, sketches and facts in this exhibition. Picasso had just turned fifty, he was a wealthy and respected artist, he had a big retrospective exhibition in Paris, he lived with his wife Olga an son in their city apartment and he had acquired a mansion in the countryside, where he spent time with his lover. Picasso painted in 1932 about 100 works. He modified his subjects, portraits of  Marie-Thérèse Walter in different dreamy feelings, classic themes like the flute player Pan, still lifes and at the end of the year Surrealist versions of figures like later in Guernica. This was a wild year in the life of one artist - flow or some kind of obsession!
I have been visiting London`s art museums regularly. But will the art scene change by Brexit? And I really don`t want to go back to filling landing cards.

Oli hienoa nähdä luonnossa Picasson maalaus, jonka yli vuosi sitten kopioin linopiirrokseen kissasta, joka uneksi olevansa Picasso. Tämä työ myytiin viime kesän 2017 Naivistit Iittalassa - näyttelyssä.

It was fine to see in nature Picasso's painting that I copied over a year ago in my linocut of a cat, who dreamed he was Picasso. This work was sold last summer's 2017 Naïve Artists in Iittala exhibition. 

PICASSO PORTRAITS -NÄYTTELY / EXHIBITION

Näyttely Picasso Portraits Picasson muotokuvista National Portrait Galleryssa Lontoossa on elämys. Ainakin tämän perusteella on pakko myöntää, että Picasso oli nero - ja tuottelias. Näyttelyssä voi seurata muotokuvien ja omakuvien kautta, miten Picasson tyylit kehittyivät tai vaihtuivat. Hienosti tulee esiin myös se, mistä kaikkialta Picasso imi vaikutteita omiin töihinsä. Hän oli oikeastaan nerokas kopioija, mutta hän pystyi aina säilyttämään töissään ihan oman jälkensä. Kaikki tekniikat tuntuivat kiinnostavan Picassoa: maalaus, piirustus, grafiikka, sarjakuvat, karikatyyrit, keramiikka ja kuvanveisto. Vaikutteet ovat selvästi nähtävissä useissa töissä: Matisse, Munch, Touloise-Lautrec, Braque, Velasguez ja monet muut. Omakuvien lisäksi muotokuvissa aiheina ovat hänen vaimonsa, lapsensa ja lähipiirinsä. Vaikutteista huolimatta muotokuvissa on kuitenkin aina jotain Picassomaista, muutamalla pienellä yksityiskohdalla loihdittu kuvattavan kohteen persoonallisuuteen liittyvä piirre: asento, silmät, kasvot, tukka tai vaatteet. Hengästyttävä kokemus!

***********

This exhibition Picasso Portraits of Picasso's portraits in National Portrait Gallery in London is a thrill. At least after seeing this you have to admit, that Picasso was a genius - and a productive one. In this exhibition you can follow trough his portraits how his styles developed and changed. Also it is finely depicted from where Picasso absorbed influences to his own art works. He really was an ingenious copier, but he maintained still his very own mark in all his works. Picasso seemed to be interested in all techniques: painting, drawing, graphics, comic strips, caricatures, ceramics, and sculpting. His influences are clearly seen in many of his works: Matisse, Munch, Touloise-Lautrec, Braque, Velasguez and many others. In addition to self-portraits there are his wives, his children and his close circle in the portraits. In spite of all the influences there still is always something very Picasso-style in the portraits, with a few small details captured feature linked with the personality of his subject: the posture, eyes. face, hair or clothes. A breath-taking experience!

PICASSO: LINOLEIKKAUKSIA / LINOCUTS

Muutaman päivän aikana Lontoossa ehtii aika moneen taidenäyttelyyn. Tämä oli mielenkiintoinen. Poikkesin British Museumin pieneen näyttelyyn kahdesta Pablo Picasson (1881-1973) linoleikkauksesta. Museo oli saanut kokoelmiinsa useita vedoksia linoleikkausten eri vaiheista, jotka hienosti avasivat tekotapoja. Picasso teki paljon linoleikkauksia erityisesti 1950-1960-luvuilla. Näyttelyn työt oli tehty vuonna 1962. Toinen näyttelyn linoleikkauksista oli värikäs asetelma lasista, hehkulampusta ja hedelmistä. Työ on tehty reduktio-menetelmällä eli kaivertamalla samasta laatasta aina lisää pois ja vedostamalla eri versiot päällekkäin. Picasso on tässä käyttänyt yllättävän kontrastisia värejä, vihreää, keltaista ja punaista. Mustakin vaihe yksinään oli kaunis.

Toinen linoleikkaus oli muotokuva Jacqueline-vaimosta. Linoleikkaus oli tehty kahdella eri laatalla. Toiselle laatalle Picasso oli terävällä piikillä raapinut ohuita viivoja niin, että tulos vaikutti joltain muulta grafiikalta kuin linoleikkaukselta. Toiselle laatalla oli kaiverrettu paksut ääriviivat ja painettu nämä kuvat päällekkäin. Lopputulos ei ollut kovin miellyttävä, liian suttuinen ja tukkoinen. Pelkkä musta ääriviivaversio olisi riittänyt.

There is time for a few art exhibition during couple of day´s visit in London. This was interesting. I stopped in a small exhibition of Pablo Picasso´s (1881-1973) two linocuts in British Museum. The museum had acquired several prints of these linocuts in their different stages, and they opened finely the working methods. Picasso made a lot of linocuts especially in the 1950-1960´s. The works in this exhibition were done in 1962. The other of the linocuts was a colourful still life of a glass, light bulb and fruits. This work was done with the reduction technique where you carve more and more away from the same block and pull the different version on top of each other. Picasso has used here surprisingly contrast colours, green, yellow and red. The black stage on it´s own is beautiful. 

The other linocut was a portrait of his wife Jacqueline. This linocut was made with two separate block. On the other block Picasso had scratched thin lines with some sharp blade, and the result was more like some other style of graphics than linocut. On the second block he carved only thick outlines, and these two pictures were then pulled on top of each other. The result was not very pleasant, too scruffy and plugged. Only the outlines would have been enough.