Ihana tämä Marja Pirilän suuri retrospektiivinen valokuvanäyttely Taidehallissa Helsingissä. Niin paljon katsottavaa kronologisesti etenevissä saleissa: mustavalkoisia perinteisiä, camera obscura eli neulanreikäkameralla otettuja kuvia, Marjan yhdessä Petri Nuutisen kanssa rakentamia camera obscura-koppeja ja ämpäreitäkin, kauniit kuvat jo melkein tuhoutuneista taloista ja Milavidasta, jonka pelastumiseen Marjan kuvilla oli varmasti vaikutusta, tutkielma Iris-tyttären luokkakavereista - ja varmasti vielä runsaasti taidetta jäi pois näyttelystä. Kiersin salit kahteen kertaan!
------
Marja Pirilän hieno valokuvanäyttely Taidehallissa toi mieleen oman kokemukseni Marjan camera obscura eli neulanreikäkameran mallina 1990-luvun puolivälissä (kuva viimeisenä alla). Marja oli jo aloitellut camera obscura-kuvien ottoa, joissa mallin ylle heijastuu ylösalaisin maisema ulkoa. Marja peitti huoneen ikkunan kokonaan mustalla muovilla, johon teki pienen reiän ja sieltä otettiin kuva. Valotusaika oli aika pitkä ja olisi pitänyt olla liikkumatta. Mutta sitten pärähti kännykkä soimaan ja automaattisesti käänsin pääni, siitä pieni kasvojen epätarkkuus. Luulin pilanneeni kuvan. Mutta nyt Taidehallissa näin, että jotkut muutkin mallit olivat liikahtaneet, mutta ei se tunnu Marjaa haittaavan.
*******************
This is such a wonderful retrospective photo exhibition by Marja Pirilä at Taidehalli in Helsinki. So much to look at in the chronologically advancing halls: black and white traditional photos, camera obscura pictures taken with a pinhole camera, camera obscura booths and even buckets built by Marja together with Petri Nuutinen, beautiful pictures of already almost destroyed houses and Milavida, whose saving Marja's pictures certainly had an impact on, the series of Iris the daughter's classmates - and certainly a lot of art was left out of the exhibition. I circled in the halls twice!
------
Marja Pirilä's fine photo exhibition at Taidehalli reminded me of my own experience as a model of Marja's camera obscura or pinhole camera in the mid 1990s (the photo is the last below). Marja had already started taking camera obscura pictures, where the landscape outside is reflected upside down on the model. Marja completely covered the room's window with black plastic, made a small hole in it and took a picture from there. The exposure time was quite long and I should have stayed still. But then the cell phone started ringing and I automatically turned my head, hence the slight blurring of the face. I thought I ruined the picture. But now at Taidehalli I saw that some other models had also moved, but it doesn't seem to bother Marja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti