Linoleikkaussarjani Suomen luonnosta saa nyt loppua. Näitä samanmallisia linoja on jo kahdeksan. Viimeisin tässä sarjassa on "Perunapelto". Perunat pitäisi jo saada ylös maasta, mutta jatkuva sade asettaa esteitä.
My series of linocuts about Finnish nature may now end. There are already eight of these same shaped linocuts. The last in this series is "Potato Field". It is now time to dig the potatoes out, but the constant rain has put me some obstacles.
Tätä sarjaa oli hauska tehdä ja kokeilla erilaisia värejä linojen pohjissa sekä yksityiskohtia linojen alareunoissa. Värien kohdistaminen oikeisiin kohtiin oli mielenkiintoista. Keksinkin erilaisia tapoja merkitä sapluunalla väritettävät alueet.
It was fun to make this series and to test different colours in the grounds for the linocuts and also to make the details on the bottom part of the linos. It was interesting to aim the colours to the right places. And I invented different ways to mark the right places for the colours with the stencil for the printing.
 |
| Carl Randall |
National Portrait Galleryssa Lontoossa järjestetään nyt jo 33. kerran vuosittainen muotokuvamaalauksien näyttely: valitut ja palkitut työt. 23 viimeistä vuotta näyttelyä on sponsoroinut BP (British Petroleum). Tänä vuonna 2.187 maalauksesta ympäri maapalloa näyttelyyn on valittu 55 työtä. Kuvia sukulaisista, tuttavista, julkisuuden henkilöistä sekä omakuvia.
In National Portrait Gallery in London there is already 33rd time the yearly exhibition of portraits: selected and rewarded paintings. Last 23 years the exhibition has been sponsored by BP (British Petroleum).This year there are 55 selected portraits from 2.187 works all over the world. Pictures of relatives, friends, public figures , and self-portraits.
 |
| Aleah Chapin |
Tänä vuonna vallitsevana tyylinä näyttää olevan fotorealismi. Monet muotokuvat näyttävät valokuvista kopioiduilta niin, että jokainen ihohuokonen ja partakarva näkyy terävästi. Ensimmäisen palkinnon saanut Aleah Chapinin alaston "Täti" on yksi esimerkki, samoin toisen palkinnon saanut Ignacio Estudillon melkein musta alaston mies. Kunniamaininnan saanut Carl Randallin työ "Mr. Kitazawan nuudelibaari" oli paras näistä fotorealistisista töistä, ihmisten yksinäisyys ja irrallisuus korostuu tässä ylhäältä kuvatussa maalauksessa.
 |
| Ignacio Estudillo |
This year the dominating style seems to be the photo realism. Many portraits look like copied from photographs so that every pore and hair of beard is sharply visible. A good example is 1st price: Aleah Chapin´s naked "Auntie", likewise 2nd price: Ignacio Estudillo´s almost black naked man. Carl Randall´s work "Mr. Kitazawa´s Noodle Bar" which got a honorary award was the best of these photo realistic paintings, the loneliness and separateness of people is finely emphasized in this painting seen from above.
 |
| Alan Salisbury |
Enemmän pidin muotokuvista, joissa oli jotain taustaa, työhuoneita, huonekaluja, tavaroita ja värejä. Alan Salisburyn omakuva, jossa korissa oli muiden taiteilijoiden omakuvia ikään kuin hedelminä (Caravaggion tyyliin) oli hauska. Myös Tony Noblen maalaus kuvataiteilijan ateljeesta lukemattominen heijastuksineen oli kiehtova.
I preferred the portraits that had some background, working rooms, furniture, objects, and colours. Alan Salisbury´s self-portrait with a basket full of other artists´ self-portraits on fruits (after Caravaggio) was fun. Also Tony Noble´s portraits of a painter´s studio with all the reflections was enchanting.
 |
| Tony Noble |
NPG on hankkinut kokoelmiinsa joitakin näissä jokavuotisissa muotokuvanäyttelyissä olleita töitä. Olen aiemminkin ihaillut esimerkiksi James Lloydin muotokuvaa Sir Paul Brierley Smithistä vuodelta 1997. Siinä henkilön tausta (vaatteet, kankaat) tulee hyvin mukaan.
NPG has acquired to its collections some of the works from these yearly portrait exhibitions. I have already earlier admired for example James Lloyd´s portrait of Sir Paul Brierley Smith from 1997. In this picture the background of the person (clothes, fabrics) comes along fine.
 |
| James Lloyd |
 |
| Pierre-Auguste Renoir |
Lontoossa Royal Academy of Artsissa on viehättävä impressionististen maalausten näyttely: "From Paris: A Taste for Impressionism. Paintings from the Clark". Amerikkalainen Robert Sterling Clark sai rahansa Singer-ompelukoneiden myynnistä. Yhdessä ranskalaisen vaimonsa Francinen kanssa he keräsivät neljänkymmenen vuoden aikana mahtavan kokoelman impressionistisia maalauksia ja perustivat kokoelmalleen museon USA:han. Tämän näyttelyn työt olivat osa Clarkien museokokoelmaa.
In Royal Academy of Arts in London there is a charming exhibition of impressionistic paintings: "From Paris: A Taste for Impressionism. Paintings from the Clark". American Robert Sterling Clark got his money from selling Singer sowing machines. Together with his French wife Francine they collected over the time of forty years a magnificent collection of impressionistic paintings and they founded a museum for their collection in USA. The paintings in this exhibition are a part of Clark`s museum collection.
 |
| Pierre-Auguste Renoir |
Näyttelyn noin 80 maalauksesta 20 oli Pierre-Auguste Renoiria ja kaikki erinomaisia. Pidin erityisesti maalauksesta: Auringonlasku, joka oli pelkkää sinistä ja punaista väriä. Myös muotokuvat olivat hienoja, värit ihan tuntuivat säteilevän.
Of about 80 paintings in this exhibition 20 were by Pierre-Auguste Renoir, and they were all superb. I liked, especially, the painting: Sunset - all blue and red paint. The portraits were also great, the colours seemed to somehow glow.
 |
| Édouard Manet |
Asetelmat olivat upeita: ruusuja, maljakoita, kauniita heijastuksia (Manet). Maisemamaalauksissa oli muutama, joissa näkyi että ihmisiä ne ovat impressionistitikin - liekö ulkona maalaaminen aiheuttanut jonkinlaista keskeneräisyyttä (Corot). Eksotismia edusti jokunen aika mahtaileva arkkitehtoninen maalaus (Gérôme). Muotokuvat olivat aivan upeita (Renoir, Degas).
The still lifes were fine: roses, vases, beautiful reflections (Manet). Some landscape paintings showed that the impressionists were only people - perhaps painting in the open air resulted some kind of incompleteness (Corot). A couple of exotic or orientalist paintings were quite arrogant (Gérôme). All the portraits were quite splendid (Renoir, Degas).
Yllätys oli yksi Paul Gauguinin maalaus: Nuori kristitty tyttö. Paras ehdottomasti, ihana keltainen.
Paul Gauguin´s painting Young Christian Girl was a surprise. Absolutely the best, lovely yellow.
 |
| Paul Gauguin |
 |
| Dante Gabriel Rossetti |
Lontoon Tate Britainissa on valtavan iso näyttely "Pre-Raphaelites: Victorian Avant-Garde". Nuorempana ihailin todella näitä 1800-luvun loppupuolen prerafaeliitteja, joten tämä näyttely oli jonkinlainen toiveiden täyttymys - nähdä melkein kaikki tärkeimmät prerafaeliittien työt yhdellä kertaa.
There is a huge exhibition of Pre-Rafaelite paintings in Tate Britain, London - "Pre-Rafaelites: Victorian Avant-Garde". I used to really admire these Pre-Rafaelite painters of the last part of the 1800`s, so this exhibition was some kind of fulfillment of hopes.
Näyttely oli jaettu osiin: 1. alku ja manifesti, 2. historia, 3. luonto, 4. pelastus, 5. kauneus, 6. paratiisi, 7. mytologiat. Prerafaeliitit maalasivat todella suuria kuvia ja todella paljon. Mitä pitemmälle näyttelyä katseli sitä mahtipontisemmalta ja suurellisemmalta, jopa liioittelevalta prerafaelittien maailma näytti. Historialliset ja uskonnolliset aiheet olivat niin täynnä tavaraa ja symboliikkaa, että niitä ei ilman tulkintaa voi oikein ymmärtää. Jokaisella esineellä tai kukkasella, eleellä tai katseella oli joku salainen merkitys.
 |
| John Everett Millais |
The exhibition was divided into parts: 1. Origins and manifesto, 2. History, 3. Nature, 4. Salvation, 5. Beauty, 6. Paradise, 7. Mythologies. Pre-Rafaelites painted really big pictures and really many of them. The longer you saw this exhibition the more pompous and more ostentatious, even exaggerating seemed the world of Pre-Rafaelites. The historical and religious subjects were so full of things and symbols that it was almost impossible to understand them without the interpretation. Every object or flower, gesture or glance had some kind of hidden meaning.
 |
| William Holman Hunt |
Maisemat olivat melkein parasta näyttelyssä, kauniita syksyisiä värejä ja horisonttiin vyöryviä peltoja. Lehtien, ruohojen ja kukkasten yksityiskohdat ovat ällistyttäviä. Usein maisemiin oli lisätty eläimiä tai ihmisiä, joskus ihan turhaan. Naiset prerafaeliittien tauluissa ovat kuin isoja rotevia siskoksia, joilla on pitkät punaiset kiharat hiukset. Prerafaeliittien veljeskunnnan sotkuisista rakkaussuhteista on kirjoitettu aika paljon - heidän elämänsä taisi todellisuudessakin olla heidän maalausten tapaan dramaattista.
The landscapes were almost the best part of exhibition, beautiful autumn colours and rolling fields. The details of leaves, grass, and flowers are amazing. Animals and people were often added, sometimes quite in vain. The women in Pre-Rafaelite paintings are big robust sisters with long red curly hair. There are quite many books about the messy love relations of Pre-Rafaelite Brotherhood - their life in reality seems to have been as dramatic as their paintings.
 |
| John Everett Millais |
Näyttelyn lopussa on muutama esimerkki huonekaluista ja tekstiileistä, joita prerafeliitit suunnittelivat esteettisinä vastalauseena teolliselle tuotannolle. William Morrisin suunnittelemat kankaat ja tapetit ovat edelleen graafisesti ainutlaatuisen kauniita.
At the end of the exhibition there are some furniture and textiles that Pre-Rafaelites designed as an esthetical opposite to industrial production.William Morris´s wallpapers and fabrics are still graphically unique and beautiful.
Tätä näyttelyä ei oikein voi ottaa vakavasti, mutta aina voi ihailla prerafaeliittien ammattitaitoa ja heidän melkein naivistista innostustaan. Tämä oli hyvin vakavien miesten veljeskunta.
This in not an exhibition to be taken seriously, but you can always admire the craftsmanship of Pre-Rafaelites and smile to their almost naïve enthusiasm. This was the brotherhood of very serious men.
 |
| Friedrich Overbeck |
Näyttelyn paras maalaus on yllättäen ensimmäisenä oleva Friedrich Overbeckin työ, muotokuva maalaritoveristaan Franz Pforrista. Samanlaista nöyryyttä ei prerafaeliittien töissä ollut. Overbeck kuului prerafeliittien esikuvana olleeseen saksalaiseen Nazarene-veljeskuntaan.
The best painting in this exhibition is surprisingly the first: Friedrich Overbeck´s painting of his fellow artist Franz Pforr. There was never the same humble feeling in the Pre-Rafaelite paintings. Overbeck was a member in German Nazarene brotherhood - a model for Pre-Rafaelite brotherhood BRB.
 |
| René Groebli |
Lyhyellä matkalla Lontooseen ehdin käydä muutamassa taidenäyttelyssä - niitähän Lontoossa riittää.
There was time for a couple of art exhibitions on a short trip to London - and there sure is art in London.
Tate Britainissa on valokuvanäyttely "Toinen Lontoo - kansainväliset valokuvaajat ikuistavat katuelämää 1930-1980". Kuvat ovat mustavalkoisia ja ne on aseteltu kauniisti katselukorkaudelle. Kaikissa kuvissa on jotain samantapaista - ei-lontoolaisten kuvaajien ällistystä kaikesta siitä, mitä Lontoon kaduilla näkee: erikoisia ihmisiä, luokkaeroja, pubeja, hienoja ravintoloita ja sumua. Kuvaajat ovat tulleet Lontooseen joko natseja pakoon lähteneinä tai isojen aikakauslehtien ja kuvatoimistojen palkkaamina. Osa on asunut kaupungissa pitempään, osa vain käynyt. Monille kokemus on ollut klaustrofobinen, mutta kuvissa on silti usein rauhallinen tai seestynyt tunnelma.
In Tate Britain there is an exhibition "Another London - International Photographers Capture City Life 1930-1980". Photographs are black and white and they have been displaid beautifully on the right viewing height. There is something similar in the pictures - non-Londoner photographer´s amazement at everything you can see on the streets of London: peculiar people, social differences, pubs, fine restaurants, and fog. The photographers have come to London either to flee from the Nazis or sent by big journals or photo agencies. Some have lived longer in the city, some have just visited. The experience has been claustrophopic to many but there is still often something peaceful and serene in the pictures.
 |
| Bruce Davidson |
Linoleikkauksia Suomen luonnosta - sarjani jatkuu. Nyt aiheena on vedenalainen elämä järvessä. Vanhalla pesusienellä yritin tehdä sinisestä akryyliväristä hiukan raitaisen ja epätasaisen. Alareunan ahventa oli tosi hausta kaivertaa.
Linocuts of Finnish nature -series continues. The subject is now underwater life in a lake. I tried to make the blue acryl colour a little stripy and uneven with an old sponge.The perch at the bottom was quite fun to carve.
Muutama vuosi sitten näin Iittalan naivistit-näyttelyssä Martti Lehdon öljymaalauksen kissasta, joka istui vedessä olevalla kivellä ja samassa kuvassa näkyi elämää veden alla. Tämä postikortti innosti minua linoleikkaukseen " Veden alla". Ei tämä silti ole mikään kopio eikä tässä linossa ole kissaa.
I saw a few years ago in the Naïve Painters in Iittala exhibition a oil painting by Martti Lehto. In this picture there was a cat sitting on a rock in a lake and you could see some life under the water surface. This postcard was an ispiration to my linocut "Underwater". Anyway this is not a copy and there is not even a cat in my lino.
Kuvasarjani suomalaisesta luonnosta sai naivistisen käänteen. Avaruusaluksen ikkunasta kurkkii minusta kissa. Tähän linoleikkaukseen innosti aikaisempi Öinen kuutamo -lino ja lehdissä olleet uutiset suurista määristä tähdenlentoja tänä syksynä. Kuva on painettu tumman sinisellä musteella.
My picture series of Finnish nature took a naïve turn. I think that a cat is peeping from the window of the spacecraft . The inspiration for this linocut were my earlier lino of ryefield at night and the recent news of great amount of shooting stars this autumn. The picture was printed with dark blue colour.
Pieni näyttely Heikki Willamon (s. 1952) mustavalkoisia luontoaiheisia valokuvia on Tampereella TR1-museossa. Näyttelyn nimi on "Vuosi luonnossa". Willamo on kuvannut vuoden ajan Suomen luontoa eri vuodenaikoina, maisemia, lintuja ja muita eläimiä. Aiheesta on julkaistu myös kirja: Vuosi metsässä, Maahenki, 2012.
Luonto on näissä valokuvissa hyvin hiljainen, rauhallinen, sumuinen ja alkuperäinen. Erityisesti töyhtötiaisen vilkas katse on osuva. Hirven turpa muuntuu joksikin ihan muuksi.
A small exhibiton of Heikki Willamo´s (b. 1952) black and white photograps of nature is in TR1 Museum in Tampere.This exhibition is called "A Year in the Nature". Willamo has photographed Finnish nature for one year in different seasons, landscapes, birds, and other animals. These pictures has been published as a book: Vuosi metsässä, Maahenki, 2012.
The nature is in these photograps very silent, peaceful, foggy, unspoilt, and original. Especially the lively gaze of a crestet tit is apt.The muzzle of an elk transforms into something else.
