ABOUT ART 2023 -KESÄNÄYTTELY / SUMMER EXHIBITION

 

Sampo Apajalahti

 Turun retkellä poikettiin

Logomon kansainvälisessä nykytaiteen näyttelyssä. Ja tämä on yksi parhaita nykytaiteen näyttelyitä, mitä olen nähnyt. Ripustus on hieno kunhan etenee aulan ylenpalttisesta runsaudesta vanhaan valtavan isoon tehdashalliin seinäpaneelien avulla rakennettuihin "huoneisiin". Tietenkin mukana on abstrakteja ja suuria teoksia, mutta muutakin. Melkein sadan teoksen kokonaisuus on yhtenäinen vaikka tyylejä on monia, ja tekniikoitakin. PIdin kovasti Sampo Apajalahden maalauksista ja kollaaseista, ja mukana on myös sarjakuvasta ammentavaa (David Salle), romantiikkaan viittaavia maisemia (Petri Ala-Maunus), graafista tyyliä (Osmo Rauhala), paljon värejä (esim. Heikki Marila, Eemil Karila), valokuvia (Liu Susiraja), muotokuvia (Mustafa Maluka) ja hauskoja keramiikkaveistoksia (Luis Vidal ja Jasmin Anoschkin). Tästä näyttelystä poistuu iloisena ja elämyksiä kokeneena. Hei, melkein samaahan voi sanoa Iittalan naivistinäyttelystä!

**************

We stopped by on a trip to Turku at Logomo's international contemporary art exhibition. And this is one of the best contemporary art exhibitions I've seen. The hanging is great as long as you progress from the lavish abundance of the lobby to the old huge factory hall to the "rooms" built with the help of wall panels. Of course, there are abstract and large works, but also more. The whole of almost a hundred works is uniform, even though there are many styles and techniques. I really liked Sampo Apajalahti's paintings and collages, and there are also hints of comic strips (David Salle), romantic landscapes (Petri Ala-Maunus), graphic style (Osmo Rauhala), lots of colors (e.g. Heikki Marila, Eemil Karila), photographs (Liu Susiraja), portraits (Mustafa Maluka) and funny ceramic sculptures (Luis Vidal and Jasmin Anoschkin). You will leave this exhibition happy and experienced. Hey, almost the same can be said about Iittala's naive exhibition!

Raisa Raekallio & Misha del Val

Mustafa Maluka

Louis Vidal

Heikki Marila

Raisa Raekallio & Misha del Val

Eemil Karila

Osmo Rauhala

Petri Ala-Maunus

Sampo Apajalahti

 
Sampo Apajalahti

David Hall

Emma Stone-Johnson

FINLAYSON ART AREA/FAA - NÄYTTELY / EXHIBITION

Kaarina Kaikkonen

Tampereella Finlaysonin alueelle on toteutettu mielenkiintoinen taidenäyttely tai oikeastaan monta näyttelyä: Finlayson Art Area eli FAA. Osa teoksista on ulkona, ja hienoin niistä on ilman muuta Satakunnankadun yli levittäytyvä Kaarina Kaikkosen takkien meri. Tämä on toisinto taideteoksesta, joka oli samallla paikalla jokunen vuosi sitten. Tamperelaiset ovat rakastuneet tähän taideteokseen. Vanhassa TR1-tehtaassa on Osmo Rauhalan töitä, suurikokoiset maalaukset alakerrassa ovat selkeitä ja tyyniä. Himmelblaun galleriassa on runsas, hauska kokoelma grafiikkaa, istallaatioita ja mahtava näkymä Tammerkoskelle. On tosi surullista jos tämä galleriatila lopetetaan - yksi lempigallerioistani Tampereella!

************

Osmo Rauhala

There has been produced an interesting exhibition or really a group of exhibitions in Tampere: Finlayson Art Area or FAA. Part of the art is outside, and the finest of them is of course Kaarina Kaikkonen´s sea of men´s jackets spreading over the street Satakunnankatu. This is a repeat of the same kind of work, which was in the same place a few years ago. The people of Tampere are in love with this art work. Osmo Rauhala`s art works are in an old factory TR1, large paintings downstairs are calm and clear. In  the Gallery Himmelblau there is an ample, enjoyable collection of graphics and installations, and an imposing view to Tammerkoski rapids. It is really sad if this gallery is closing - one of my favorite galleries in Tampere!

Himmelblau Galleria / Gallery

TYRVÄÄN KIVIKIRKKO / TYRVÄÄ STONE CHURCH

Osmo Rauhala

Sastamalassa on Suomen vanhimpia ja samalla moderneimpia kivikirkkoja: Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Kirkko rakennettiin 1500-luvun alussa, tuhopoltettiin vuonna 1977, mutta paanukatto sekä sisustus rakennettiin uudelleen talkootyönä. Upeinta uudessa sisätilassa ovat Kuutti Lavosen (s. 1960) ja Osmo Rauhalan (s. 1957) kirkkomaalaukset. Yhteensä maalauksia on 101 ja ne ovat valmistuneet vuonna 2009. Kuutti Lavosen maalaukset kiertävät kirkkoa lehterien reunoilla. Osmo Rauhalan maalaukset ovat alttarilla ja saarnastuolissa. Erilaisempia lähestymistapoja Raamatun kuvittamiselle ei oikein voi olla kuin näiden kahden taiteilijan näkemykset. Lavosen töissä Raamatun henkilöt tai enkelit

on kuvattu perinteissä kohtauksissa. Värit ovat väkeviä, tuska tuntuu ja näyttää kuin maalaukset valuisivat verta.  Rauhalan maalausten pastellivärit, hennot linnut ja kasvit sekä viisas silmä ja herkät muodot yllättävät. Näistä minä pidin. Rauhalan maalausten turkoosia väriä on käytetty myös puuosien, penkkien ja saarnastolin värinä - aika odottamaton väri kirkossa.

In Sastamala there is one of Finland´s oldest and at the same time most modern stone churches: Tyrvää St. Olav´s Church. The church was built in the beginning of the 1500´s, destructively burned in 1977, but the wooden inside and also the wooden shingle roof were built again by the volunteers of the community. Most beautiful are the church paintings by Kuutti Lavonen (b. 1960) and Osmo Rauhala (b. 1957). In total there are 101 paintings completed in 2009. Kuutti

Kuutti Lavonen

Lavonen´s paintings circle the church in the sides of the gallery. Osmo Rauhala´s paintings are in the altar and the pulpit. The views of the Bible could not be more different than the approaches of these two artists. In Lavonen´s paintings the figures of the Bible and the angels are in their traditional scenes. The colours are powerful, you can feel the pain and it seems as if blood would trickle from  the paintings. In Rauhala´s paintings the pastel colours, delicate birds and flowers, a gentle eye and soft shapes are surprising. These I liked. The turquoise colour of the Rauhala´s paintings has been used also in the paint of wooden parts, benches and pulpit, quite an unexpected and modern solution  in a church.

Osmo Rauhala

AURINKOINEN PÄIVÄ HELSINGISSÄ / SUNNY DAY IN HELSINKI

Mikä hieno loppusyksyn aurinkoinen päivä koluta kolme taidenäyttelyä Helsingissä. Kaksi voimakasta naista ja yksi mies.

What a fine & sunny late autumn day to scour three art exhibitions in Helsinki. Two powerful women and one man.

Amos Anderssonin taidemuseossa on hyvin koottu kronologinen näyttely Fanny Churbergin (1845-1892) maalauksia. On se merkillistä, että naistaiteilijoille ainakin Suomessa käy näin: hänet löydettiin ja alettiin arvostaa vasta 30 vuotta kuolemansa jälkeen. Churberg maalasi lyhyen uransa aikana romanttisia maisemia, yhden kauden asetelmia ja lopuksi aika dramaattisia talvisia maisemakuvia. Usean teoksen nimi on "Metsän sisusta", ja se onkin hänelle tyypillistä: kauniita alkukesän vihreitä puita, puroja, tummia pilviä, ukkosta, kallioita, sammalta ja yksinäisiä vanhoja puunrunkoja. 

A nicely collected chronological exhibition of Fanny Churberg´s paintings in Amos Andersson Art Museum. And it is really remarkably typical at least for Finnish women artists: she was found and recognized 30 years after her death. Churberg painted during her short career romantic landscapes, a short period of still lifes, and lastly quite dramatic winter landscapes. The name for several paintings is " Forest Interior", and it really is typical for her: beautiful green spring foliage, creeks, dark clouds, thunder, rocks, moss, and lonely old tree trunks.

Tennispalatsissa on Nanna Suden (s. 1967) uusimpia maalauksia. Vain muutama noudattaa hänen aiempaa tyyliään: kauniita unenomaisia ja meditatiivisia maisemia, yksinäisiä puita,  vaaleanpunaisia, sinisiä tai violetteja maisemia kullalla tai hopealla kuorrutettuna. Nyt isokokoisssa tauluissa on henkilöhahmoja selin tai suuria kasvoja, joissa suljetut silmät pullistuvat aika kasvoissa ole nenää tai suuta - paitsi muutamassa taulussa kirkkaasti punatut huulet sattunmanvaraisessa paikassa. Kasvot näyttävät avaruusolioilta ja ovat hiukan pelottaviakin. Haluaako Nanna Susi jotenkin rikkoa aiemman autereisen tyylinsä?

Nanna Susi´s (b. 1967) newest paintings are in Tennispalatsi (Helsinki City Art Museum). Only a couple of paintings follow her earlier style: beautiful dreamy and meditative landscapes, lonely trees, pink, blue or purple scenes laced with cold or silver. Now in her large paintings there are silhouettes seen from behind or big faces with closed bulking eyes and no nose or mouth - except arbitrary placed brightly painted red lips in some paintings. The faces look like aliens and are somewhat frightening. Does Nanna Susi want to somehow to break her earlier misty and beautiful style?

Osmo Rauhalan (s. 1957) kantaaottavia luontoaiheisia töitä on Kiasman näyttelyssä. Tyyli on jo tuttua: graafista, niukkaväristä, steriiliä, tarkkaa, siistiä ja selkeää. Aiheet on hyvin avattu ja yhteydet mm. DNA:han, lajien kehitykseen ja yleisemmin luonnonsuojeluun  selitetty. Hiukan ehkä opettavainen ote. Minuun iskivät etenkin kissat ja rotat.

Osmo Rauhala`s (b. 1957) position taking nature themed works are in an exhibition in Kiasma (Museum of Contemporary Art). The style is familiar: graphic, scarce coloured. sterile, precise, clean and clear. The subjects are nicely opened and the connections with e.g. DNA, the development of species, and saving the nature in general are explained. Perhaps a little educational. I was hit especially by the cats and the rats.