TOVE JANSSON - NÄYTTELY / EXHIBITION

Tove Janssonin (1914-2011) 100-vuotisjuhlanäyttely Ateneumissa Helsingissä on iso ja laaja. Näyttelyn maalausten osuus etenee miellyttäväti kronologisesti. Pidin alkukauden (1930-luku) mystisistä ja unenomaisista tummista öljymaalauksista, vesiväreista, guasseista ja muotokuvista. Maya-nimisessä muotokuvassa on selviä vaikutteita Paul Gauguinin värimaailmaan. Myöhemmät (1950-1970) öljymaalaukset olivat pettymys: ajan muotivirtausten mukaisia harjoitelmia, abstrakteja ja palettiveitsellä kasattuja merimaisemia. 1940-1950-lukujen isot seinämaalaukset ja freskot hämmästyttävät. Niissä on paljon ihmisiä, maalaukset ovat tavallaan muotokuvia, mutta aika jäykkiä ja staattisia. Tove Janssonin taiteen paras osuus on ilman muuta näyttelyssä omana osanaan esitelty Muumimaailma: kirjoja, sarjakuvia, kuvituksia, tussipiirroksia, vesiväritöitä, kuvaelmia lasivitriineissä. Vähättelikö Tove Jansson itse näitä Muumitöitään ja halusiko hän

olla enemmän esillä "oikeana" taidemaalarina? Hän oli kasvanut taiteilijaperheessä ja omisti koko elämänsä taiteen tekemiselle. Näyttelyn kuratoinut Tuula Karjalainen on nähtävästi halunnut korostaa Tove Janssonin harvinaisempaa maalausten tuotantoa. Mutta ei sille mitään voi: katsojat kurottuvat yhä lähemmäs pienen pieniä tussipiirustuksia Muumimaailmasta. Kuvissa on jotain pelottavaa tai sitten jotain humoristista, aina ne yllättävät.

Finnish Tove Jansson´s (1914-2011) 100-year anniversary exhibition in Ateneum Art Museum in Helsinki is big and extensive. The part of paintings proceeds comfortably chronologically. I admired the mystic, dark and dreamy oil paintings, water colours, gouaches and portraits of the early years (the 1930´s). In a portrait called Maya there is clear influences from Paul Gauguin´s colour ambiance. The later (1950-1970) oil paintings were a disappointment: according to the fashionable art styles made studies, abstracts and sea scenes made with palette knife. The large wall paintings and frescoes of the 1940-1950´s are astonishing. There are a lot of people in them, like group portraits, but rather static and stiff.

Maya

The best part of Tove Jansson´s art is without question in this exhibition as its own part presented Moomin world :books, comic strips, illustrations, ink drawings, water colours, scenery scenes in glass vitrines. Did Tove Jansson somehow belittle her Moomin works and like more to be recognized as a "real" painter. She grew up in a family of artists and owned her entire life to an intense making of art. The curator of this exhibition, Tuula Karjalainen, has apparently wanted to emphasize Tove Jansson´s less known production of paintings. But you can not help it: the viewers bend still nearer the tiny ink drawings of the Moomin world. In these pictures there is something frightening or something humorous, they surprise the viewer always.