Tämä oli lumoava näyttely Tampereella Sara Hildénin taidemuseossa! Thomas Houseagon (s. 1972) rouheat, suuret puuveistokset ihmishahmoista ja pääkalloista (ja minä kun yleensä en pidä pääkalloista) saivat kiertämään niitä ja tutkimaan joka suunnalta. Veistojälki oli todella voimakasta ja tunteikasta. Pieniä yksityiskohtia esinekohteissa tutkin tarkkaan. Ja parasta Houseagoa olivat minulle kuitenkin suuret maalaukset, joissa oli selkeitä muistumia van Goghista, upeita aurinkoja ja kuita ja värejä. Nick Caven ja Brad Pittin osuutta näyttelyssä ennakkoon pidin vain julkkisten mainostemppuna, mutta mitä vielä! Kummankin työt olivat ihan omanlaisiaan, persoonallisia ja niissä oli henkilökohtaista sanomaa, tekniikkakin oli hallussa. Nick Caven pitkä pöytä flatback-keramiikkaa paholaisen elämänvaiheita syntymästä kuolemaan oli perinteitä kunnioittaen kirkasväristä ja kiiltävää. Paholainenkin tuntui melkein inhimilliseltä. On ihan sattumaa, missä vaiheessa olevan pajolaisen kukin elämässään sattuu kohtaamaan. Brad Pittin metalli- ja kipsiveistokset olivat täynnä yksityiskohtia ja voimakkaita liikkeitä kuten mies, joka muovaa päätään ruuvipenkissä.
****************
This is a really enchanting exhibition at Sara Hildén Art Museum in Tampere! Thomas Houseago´s (b. 1972) gritty, large wood sculptures of human figures and skulls (and I don´t even like skulls usually) made you circle ans study them at every angle. The sculptural impression was really strong and impassionated. I inspected all the tiny details in his object collages very closely. And the best part of Houseago for me still his paintings, which had clear memory traces of van Gogh, glorious suns and moon and colours. In advance I considered the part of Nick Cave and Brad Pitt in this exhibition just as a publicity stunt of some celebrities - but what else! The works of both of them were just of their own kind, personal and they had intimate message, even the techniques were superb. Nick Cave´s long table and a line of flat back ceramics of stages of life of a devil from his birth till his death were after the tradition bright coloured and smooth. Even the devil seemed almost human. It´s just a coincident at which stage of his life you happen to meet the devil. Brad Pitt´s metal and plaster sculptures were full of details and strong movements like a man who is sculpting his head with a screw bench.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti