elokuuta 08, 2013

JARMO MÄKILÄ - NÄYTTELY / EXHIBITION

Jarmo Mäkilä (s. 1952) on käynyt läpi monenlaisia tyylisuuntauksia taiteessaan: mm. poliittisesti kantaa-ottavaa, poptaidetta ja installaatioita. Galerie Forsblomissa Helsingissä on nyt esillä parikymmentä maalausta pojista. Ja nämä eivät ole mitään söpöjä äidinkultia. Pojat tuntuvat elävän omassa maailmassaan, joka on aika kieroutunut. Tunnelma on paljas, ahdistava ja uhkaava. Luonnonlait eivät tunnu pätevän. Jotkut pojista ovat mahtavan isoja, jotkut alistettuja pieniä olentoja. Kaikilla pojilla on pitkät suorat housut ja valkoiset paidat. Mäkilä on kommentoinut kuvia kertomalla, että hänen äitinsä puki hänet lapsena juuri näin ja odotti, että lapsi seisoo pihalla tumput suorina likaamatta vaatteitaan. Mieleen tulee William Goldingin kirja Kärpästen herra, jossa yhteiskunnasta erilleen joutunut poikalauma raaistuu, syntyy johtajia, alamaisia ja outoja riittejä. Näyttelyssä on mukana myös installaatio omakotitalosta, lieneekö Mäkilän lapsuuden kotitalo.

Jarmo Mäkilä (b. 1952) has gone through many stages in his career as an artist: for example political art, pop art and installations. In Galerie Forsblom in Helsinki you can now see about twenty paintings of boys. And these are not any mummy´s cute little darlings. The boys seem to live in the world of their own, and it is somehow twisted. The atmosphere is bare, oppressive and threatening.  The laws of nature seem not to be working. Some of the boys are tremendous big, some are resigned small creatures. All the boys wear long straight pants and white shirts. Mäkilä has commented these paintings by telling, that his mother used to dress him as a child just like that and expected that the child stands straight in the yard not getting dirty. The pictures remind me of William Golding´s book Lord of the Flies. In this book a group of boys outside the society barbarize. New leaders, subjects and strange rites are born. There is also in the exhibition a model of a small house, perhaps it is Mäkilä´s childhood home.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti