kesäkuuta 24, 2012

VIRKATTU POLIISIAUTO / CROCHETED POLICE CAR

Virkattu poliisiauto

Helsingissä Kiasman aulassa näkee nyt luonnollista kokoa olevan poliisiauton. Kaija Papu virkkasi autoa kolme vuotta. Erityisesti kannattaa katsoa pölykapseleita, taustapeilejä, ovenkahvoja ja rekisterikilpiä. Näissä on käytetty erilaisia lankoja ja virkkaustapoja. Mestarillista!

Tämän kesän aikana Kaija Papu yhdessä Antti Pussisen kanssa One Love-työryhmänä on aiheuttanut hämmästystä Tampereella. Aluksi nimetön työryhmä irrotti yön aikana Patosillan sadat ns. lemmenlukot, sulatti lukot metallikuutioksi ja laittoi työn näytteille Pirkanmaan 5. triennaali-näyttelyyn TR1-museoon. Teko sai kiihkeää vastustusta etenkin niiltä, joiden lukot sillan kaiteesta poistettiin  ja teko koettiin yksityisyyden loukkauksena. Toiset taas näkivät lukot julkiseen tilaan hylättynä roskana. Taiteilijat itse perustelivat tekoaan: "Rakkauden pitäisi vapauttaa eikä kahlita!" ja pahoittelivat mahdollisesti aiheuttamaansa mielipahaa.

Näin ensimmäisen kerran näitä lemmenlukkoja 1990-luvulla Latviassa Riigassa sillankaiteessa. Muutaman vuoden kuluttua niitä alkoi ilmestyä Tampereellekin Patosiltaan ja kaupunki jo ehti julistautuakin Rakkauden Tampereeksi.
  

Crocheted Police Car

In Helsinki at Kiasma Contemporary Art Museum´s lobby there is life-sized crocheted police car. Kaija Papu crocheted the car over three years. I admired expecially hub caps, door handles, rear view mirrors, and register shields. Papu has used different kind of threads and chrocheting styles. Suberb!

During this summer Kaija Papu together with Antti Pussinen as a group One Love has  caused amazement  in Tampere. This initially anonymous group removed during one night hundreds of so called "love locks" from a bridge railing, melted the locks to a metal cube, and put the cube on display in the summer exhibition at TR1-museum. This act caused a lot of discussion. Those, whose locks were removed and melted, saw the act as a violation of their privacy. Some people saw the locks as rubbish left in the public place. The artists justified their behaviour: "Love should be liberating and not chaining" and regretted having caused possible grief.

I saw these "love locks" first time in Riga, Latvia in the 1990`s. In a few years time they started to appear also in my home town Tampere at a bridge railing and Tampere declared itself as "City of Love".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti