Van Eyck And the Pre-Raphaelites - NÄYTTELY / EXHIBITION

Jan Van Eyckin (1390-1441) Arnolfini-muotokuva on yksi Lontoon National Galleryn tunnetuimpia töitä. Maalaus on täynnä esineitä, ja niiden symboleita on paljon selitelty. Kiehtovin on kuitenkin kuvan pariskunnan takana oleva peili, jossa heijastuu myös itse taiteilija. Nyt on National Galleryyn koottu mielenkiintoinen näyttely siitä, miten tämä peili inspiroi prerafaeliitteja ja muitakin taiteilijoita1800-luvun lopulla, jolloin Van Eyckin teos oli hankittu National Galleryyn. Peili sopi hyvin preraeliittien suosimaan hyvin symboliseen kuvakieleen, se voi kertoa ikäänkuin toisesta maailmasta, salaisesta rinnakkaisesta todellisuudesta. Näyttelyn seinällä oli mallina yksi tuollainen kupera pallopeili, josta voi tarkkailla omaakin kuvajaistaan. 

************
Jan Van Eyck's (1390-1441) Arnolfini portrait is one of the most famous painting at The National Gallery in London. This painting is full of objects, and there has been a lot explaining of their symbols. The most intriguing is still the mirror behind the couple, where also the painter himself is reflected. Now there is a really interesting exhibition at The National Gallery about this mirror  and how it inspired the Pre-Raphaelites and other artists at the end of the 1800's when this painting by Van Eyck was purchased by the National Gallery. The mirror suits fine to the symbolic imagery preferred by the Pre-Raphaelites, in its way the mirror can like be telling stories of an another parallel and secret world. There was a model of an round convex mirror on the wall at the exhibition, so you could observe your own mirror image. 

Jan Van Eyck

Sidney Meteyard (1868-1947)

Mark Gertler (1891-1918)

John William Waterhouse (1849-1917)

William Orpen (1878-1931)

BEYOND CARAVAGGIO - NÄYTTELY / EXHIBITION

Lontoon National Galleryn näyttely Beyond Caravaggio (Caravaggion seuraajat) on tosi tumma. Maalauksissa on valoa niukasti, vain jokunen kuunsäde, illankajo, lyhty tai kynttilä. Valolla korostettiin usein voimakkaita ilmeitä, vääntyneitä asentoja, uhkaavia tilanteita tai pyhimysten hohtoa. Näyttelyssä on vain muutama Caravaggion työ, ja 1600-luvun seuraajien töitä on aika vaikea erottaa "aidoista" Caravaggioista. Ja Caravaggion vaikutus ulottuu 1600-lukua kauemmaksikin. Olin näkevinäni näissä tummissa maalauksissa samoja sävyjä kuin vaikkapa Film Noir-tyyppisissä elokuvissa, värivalokuvauksessa tai Art Deco-tyylisuunnan mahtipontisuudessa.

*********
The Exhibition Beyond Caravaggio in National Gallery in London is really dark. There is only just a trifle of light in the paintings, some moon beams, evening glow, lantern or candle. The light is there for the highlighting of usually strong facial expressions, contorted postures, threatening situations or glamour of the saints. There are only a few of Caravaggio's works in the exhibition, and it is actually hard to separate the "real" Caravaggios from the style of his followers from the 1600's. And the influence of Caravaggio spans even further. I think I saw in these dark paintings the same nuances than in Film Noir-movies, colour photography or in the pomposity of Art Deco style. 

Caravaggio

Caravaggio

Nicolas Regnier

Georges de La Tour

PAINTERS' PAINTINGS - NÄYTTELY / EXHIBITION

Viisi päivää helteisessä Lontoossa - onneksi museoissa on ilmastointi! Ensimmäinen kohde oli National Galleryn näyttely Painters' Paintings. Hieno idea näyttelylle: valittujen muutaman taiteilijan  (Lucian Freud, Henri Matisse, Edgar Degas, Frederick Lord Leighton, George Frederick Watts, Sir Thomas Reynolds ja Anthony van Dyck) itselleen hankkimat taulut. Oli mielenkiintoista nähdä, millaisia taiteilijoita kukin oli kokoelmiinsa hankkinut ja olivatko ne jotenkin vaikuttaneet omaan tyyliin. Varhaisemmat taiteilijat suosivat klassikoita ja renessanssia, suosituimmat tuntuivat olevan Tizian ja hiukan uudemmista Delacroix. Esikuvat vaikuttivat myös omakuviin, minkä voi hyvin  kokea kun vierekkäin olivat van Dyckin ja Tizianin omakuvat. Uudemmat taiteilijat suosivat enemmän oman aikansa tekijöitä ja ehkä kavereitaankin. Degas jopa palautti kokoelmaansa hankkimiaan teoksia jouduttuaan riitoihin tekijöiden kanssa. Suosituimpia keräyskohteita olivat Delacroixin lisäksi Corot, Monet, Cézanne, Manet, Picasso ja ehdottomasti Gauguin. Oli upeaa nähdä Matissen hankinta Gauguinin miehestä kukka korvan takana ja Degasin kokoelmista ihana kukkamaljakko. Jotkut taiteilijat tutkivat ja kopioivatkin hankkimiensa tekijöiden perspektiiveja, värejä, maisemia, valaistuksia tai aiheita. Mutta Freud oli kiinnostunut tekstuureista ja siveltimenkäytöstä, mikä näkyy hyvin kun vertaa Cézannen ja Freudin alastomia naisia. Nykyisin esikuvia ja malleja voi helposti löytää Internetistä ja kirjoista, mutta ihan erilaista on tietenkin nähdä teos oikeassa koossa, tutkia sitä eri valaistuksissa, nähdä kaikki siveltimenjäljet ja mhadolliset virheetkin ihan läheltä. 

***************

Paul Gauguin

Five days in the sweltering London - luckily there is air conditioning in the museums! The first target was National Gallery's exhibition Painters' Paintings. Just a fine idea for this exhibition: paintings acquired by some chosen painters (Lucian Freud, Henri Matisse, Edgar Degas, Frederick Lord Leighton, George Frederick Watts, Sir Thomas Reynolds and Anthony van Dyck). It was interesting to see, what kind of artists each of these painters had bought into their own collection, and did these acquisitions reflect somehow in their own style. The older painters favored classic art and Renaissance, the most popular seemed to be Tizian and from Delacroix. These idols influenced even in the self portraits, which was clear when you saw Tizian's and van Dyck's self portraits side by side. The younger artists favored more their contemporaries and maybe even friends. Degas even returned some of his acquisitions after quarreling with them. The most popular targets of collections were in addition to Delacroix: Corot, Manet, Cézanne, Monet, Picasso, and definitely Gauguin. It was magnificent to see Matisse's purchase of Gauguin's Man with a Flower Behind His Ear and Vase of Flowers from Degas' collection. Some artists clearly examined and even copied the perspectives, colours, landscapes, lights and subjects of the paintings they bought. But Freud was interested in textures and brush strokes, which is visible when you compare Cézanne's and Freud's naked women. Nowadays it's easy to explore your idols, styles and models in the Internet and books, but it is of course quite different to see the painting in it's actual size, explore it in different lights and angles, see all the brush strokes and even possible faults very near.

Paul Gauguin

Paul Cézanne

Lucian Freud

Tizian

Anthony van Dyck