HELSINKI : GALLERIAKIERROS / GALLERY TOUR

J.O.Mallander

Loskainen päivä Helsingissä ja viisi galleriaa päivän piristykseksi. Galerie Anhavassa ilahdutti J.O. Mallanderin (s. 1944) retrospektiivinen näyttely. Töitä oli 1960-luvulta alkaen ja niissä välittyi hienosti käsitetaiteen ei virtaukset, näennäinen helppous, hauskat ideat ja yksinkertainen kauneus. Suomessa siis oli joku, joka ihan oikeasti oli undergroundia, käsitetaidetta ja kansainvälisten suuntausten keskipisteessä. Valkoisten tiilien kokoaminen erilaisiin muodostelmiin ja tekstien tai esineiden (avain peilissä, piippu Magritten tapaan) sijoittelu paperille tai kuvaan tuntui edelleen tuoreelta. Pidin myös ihan selkeistä mustavalkoisista valokuvista.
Vaikutteiden tunnustaminen ja etsintä jatkui Jyrki Siukosen (s. 1959) näyttelyssä Kluuvin galleriassa. Hän esitteli vaikutteitaan (John Gage, Laurie Anderson ja Vladimir Tatlin) enemmän kuin omia töitään. Mutta olihan siellä A-tikas, tuulikone ja äänetönTheremin. Käsitetaidetta siis tämäkin ja näyttely oli kaunis. 

Elina Brotherus

Takautumia oli myös Elina Brotheruksen (s. 1972) valokuvissa galleria Amassa. Hän kuvaa ja lavastaa useimmiten itseään. Liikuttavia ovat yksinäiset kuvat, jotka on kuvattu 12 vuotta aikaisemmin asunnossa Pariisissa, joka on täynnä keltaisille post-it-lapuille ranskaksi kirjoitettuja esineiden nimiä kielen opiskelua varten. 
Galleria Duettoon menin katsomaan Anniina Vainionpään (s. 1979) puupiirroksia. Työt olivat isoja ja teknisesti hienoja, monivärisiä ja kerroksellisia. Joissakin töissä hiukan häiritsi aihe: kaunistellut valokuvamallin tyyliset naiset pitkine ripsineen.
 Vielä jaksoin raahautua galleria Heinoon, jossa näyttely oli melkein kokonaan musta. Mika Karhun (1969) pigmenttivedokset ja tussipiirrokset olivat täynnä tunteita ja vääntyneitä, groteskeja, uhkaavan tai alistuneen tuntuisia hahmoja. Suurikokoisessa työssä Emotionaalinen spekulaatio näkyivät vain enkelimäisen hahmon silmät ja jalat sekä kaapu. Anne Tompurin (1958) 18 mustavalkoista muunnelmaa guassilla ja pigmentillä samoista kasvoista täyttivät koko huoneen. Silmät olivat näissä nukkemaisissa kuvissa pääosassa. Tunnelma oli aavemainen, etäinen ja symbolinen. 

***********

Jyrki Siukonen

A slushy day in Helsinki and five galleries to brighten up the day. J. O. Mallander´s (b. 1944) retrospective exhibition delighted in galerie Anhava. There were works from the 1960´s and they epitomized finely different trends of the conceptual art, apparent ease, funny ideas and simple beauty. There actually was somebody in Finland, who really was part of the underground, in the middle of the conceptual art and international art trends. It felt still fresh to see how Mallander assembled white tiles to different formations and has arranged texts and objects (a key on a mirror, a pipe a´la Magritte) on a paper or picture. I also liked plain black and white photographs. 
Recognition of influences continued in Jyrki Siukonen´s (b. 1959) exhibition  in Kluuvi gallery. He introduced his influences (John Gage, Laurie Anderson and Vladimir Tatlin) more than his own work. But still there were A ladder, wind machine and silent Theremin. Conceptual art even this exhibition and it was beautiful.
There were flashbacks also in Elina Brotherus´s (b. 1972) photographs in Ama gallery. She usually photographs and also stages herself. The pictures that she photographed 12 years ago in her apartment in Paris were touching:  lonely rooms are filled with yellow post-it notes on every object with French words for learning the language. 

Anniina Vainionpää

I went to Duetto gallery to see Anniina Vainionpää´s (b. 1979) woodcuts. They were large and technically fine, multicoloured and layered. In some works I was distracted by the subject: beautified women like models with their long eyelashes. 
Still I was able to drag myself to gallery Heino: there the exhibition was almost totally black. Mika Karhu´s (b. 1969) pigment photos and ink drawings were full of feelings and twisted, grotesque, threatening or resigned figures. In the large picture Emotional speculation there were visible only the eyes, feet and robe of a angel-like form. Anne Tompuri´s (b. 1958) 18 black and white variations in gouache and pigment of the same face filled the whole room. The eyes were the main issue in these doll-like faces. The feeling was ghostly, distant and symbolic.

Mika Karhu

Anne Tompuri